Otso Huitu on Luonnonvarakeskuksen tuore suurpetojen ekologian tutkimusprofessori. Kuva: Petra Viitaniemi
Karhut kaivavat myyriä ja juuria Itä-Suomen nurmipelloilta – MT selvitti, mistä ilmiössä on kyse
Pohjois-Karjalassa on havaittu kevätkyntöjä tekeviä karhuja. Karhujen tiedetään etsivän nurmipelloilta myyriä ja kasvinjuuria.Tilaajalle
Karhut etsivät pelloilta kasvinjuuria ja myyriä. Kuva: Mika Piiroinen, Markku Vuorikari. Koonnut: Eija VallinheimoLue artikkelin tiivistelmä- Pohjois-Karjalassa karhut etsivät keväällä nurmipelloilta myyriä ja kasvinjuuria. MTK:n Jari Rouvinen kertoo karhujen heränneen varhain, ja Luonnonvarakeskuksen Otso Huitu selittää käyttäytymisen ravinnonhakuna. Maanviljelijä Mika Piiroinen kuvaa tuhoja ja Rouvinen pohtii turvallisuutta.
Pohjois-Karjalassa on havahduttu ilmiöön, jossa karhut etsivät nurmipelloilta kasvinjuuria ja myyriä.
”Ilmiö on ollut poikkeuksellinen ja sitä tapahtui jonkin verran jo viime syksynä. Keski-Karjalassa karhut heräsivät aikaisin keväällä talviunilta ja sieltä tällaisesta toiminnasta viestejä alkoi tulla ensimmäisenä taas heti keväällä”, MTK Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Jari Rouvinen kertoo.
Karhut ovat tonkineet peltoja vähän samasta syystä kuin alueella viihtyvät valkoposkihanhet; tuorerehupelloissa on alkukeväästä niin hanhille kuin karhuille tarjolla vararavintoa, jota maan päällä ei vielä ole.
”Keväällä kaikenlainen kasvi- ja eläinravinto kelpaa nälkäiselle otukselle.”
Luonnonvarakeskuksen uutena suurpetoekologian tutkimusprofessorina aloittanut Otso Huitu arvioi, että ilmiö ei ole erikoinen, sillä keväällä kaikenlainen kasvi- ja eläinravinto kelpaa nälkäiselle otukselle.
”Idässä oli viime syksynä aika kova myyrähuippu ja niitä saattaa paikka paikoin olla maastossa edelleen. Kaikki suurpedot, karhutkin, jahtaavat niitä mieluusti silloin, kun niitä on paljon saatavilla”, Huitu toteaa.
Rouvinen uskoo ilmiön liittyvän ennen kaikkea karhukannan lisääntymiseen.
”Kyllä tässä on selvä korrelaatio siihen. Vanhat karhut pitävät kiinni reviireistään, joten nuoremmat karhut joutuvat sitten etsimään ruokaa reviirien ulkopuolelta.”
Peltoihin syntyy karhujen toimesta monttuja ja multakasoja siinä määrin, että niistä koituu sadonkorjaajille merkittävää haittaa.
”Peltojen pinnat pitää tasoittaa, ja jos tätä ei ennen kasvukauden käynnistymistä huomata tehdä, sadonkorjuussa asia huomataan varmasti. Pahimmillaan koneet hajoavat ylösnousseisiin kiviin tai säilörehun laatu menetetään. Multaahan rehun sekaan ei saa päästä lainkaan”, sanoo maanviljelijä Mika Piiroinen Värtsilästä.
Maaseutuelinkeinoviranomaiset ovat käyneet arvioimassa tuhoja, mutta korvauskriteeristön ansiosta montut mitataan ja vahingot korvataan pinta-alaperusteisesti, mikä kismittää Piiroista.
Piiroinen uskoo, että alkanut kasvukausi on antanut viitteitä siitä mitä kaikkea on luvassa kuluvan vuoden karhuvahingoissa.
”Pohjois-Karjalassa karhut ovat saaneet aikaan vahinkoja lähes jokaisella karjatilalla jossain muodossa.”
Karhut ovat käyneet repimässä myös paaleja. Kynnenjäljet ja revityt muovit kertovat karhujen vierailusta. Kuva: Saara LaviRouvista puolestaan huolettaa turvallisuusasiat. Hänen mukaansa kaikilla maa- ja metsätalouspuolella valvonta- tai muuta työtä tekevillä pitää nykyisin olla työturvallisuusasiat mielessä siltä varalta, että eteen tulee karhukohtaaminen.
”Tämä on yksi merkki siitä, että karhuja on liikaa ja ne etsivät ruokaa pihoista ja pelloilta. Viime kesänä oli jo muutamia läheltä piti -tilanteita, jossa jäätiin emon ja pentujen väliin. Kannanhoidollinen metsästys pitäisi saada käyntiin mahdollisimman pian. Muuten ei hyvä heilu”, Rouvinen sanoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
