Luonnonvara-alan koulutus paikkaa rahojen niukkuutta yhteistyöllä yritysten kanssa
Saarijärven Tarvaalassa juhlistettiin viikonloppuna maatalous- ja luonnonvara-alan koulutuksen 150-vuotista taivalta.
Tarvaalassa juhlistettiin viikonloppuna 150-vuotiasta maatalousopetusta. Henkilökuntaan kuuluvat Ari-Pekka Alapiha (vas.), Arto Heimonen, Pekka Janhonen ja Päivi Kaihlajärvi tasapainoilivat tukilla, kuten oppilaitos yli miljoonalla eurolla supistuneella budjetillaan. Kuva: Petteri KivimäkiTyöelämälähtöisyys korostuu entistä enemmän luonnonvara-alan koulutuksessa niin toisella kuin kolmannella asteella, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston (POKE) koulutusjohtaja Pekka Janhonen pohtii.
”Luonnonvara-ala kehittyy nopeasti ja työelämä muuttaa muotoaan. Kun nämä asiat yhdistetään niukkeneviin opetusresursseihin, on järkevää vahvistaa koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyötä”, Janhonen toteaa.
POKE on joutunut tehostamaan toimintaansa huomattavasti, kun pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus nirhaisi toisen asteen rahoituksesta pois yli 12 prosenttia.
”Täällä oppilaitoksessa on mietittävä tarkasti, mitkä ovat ne perusasiat, joita käydään täällä läpi ja mitä taas tehdään yrityksissä. Myös oppilaitoksen uudet investoinnit ja hankinnat ovat entistä enemmän ulkopuolisen rahoituksen varassa”, Janhonen sanoo.
Saarijärven Tarvaalassa järjestettävä luonnonvarakoulutus on monimuotoista: maatalous-, metsä-, ympäristö- ja rakennusalojen lisäksi on mahdollista suorittaa sekä kone- että metallipuolen tutkintoja.
Samalla kampusalueella toimiva Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) biotalousinstituutti järjestää amk-agrologitutkintokoulutusta sekä ylempää agrologitutkintokoulutusta.
Lisäksi biotalousinstituutissa on muuta työvoimakoulutusta, joka ei tähtää tutkintoon.
JAMK:n amk-agrologikoulutuksen koulutusvastaava Arto Riihinen löytää paljon myönteistä toisen ja kolmannen asteen tiiviistä rinnakkaiselosta Saarijärvellä.
”Synergiaetuja saadaan todella paljon. Suomen mittakaavassa tänne on kasautunut opetuksen lisäksi harvinaisen paljon luonnonvara-alan tutkimus- ja kehitystoimintaa. Oppimisympäristö, laitteisto ja alan osaaminen ovat täällä valmiina ”, Riihinen kehuu.
JAMK:n biotalousalan yleisasiantuntija Kirsi Knuuttila korostaa asiantuntijayhteistyön merkitystä oppilaitosten kesken.
”Toisen ja kolmannen asteen rinnakkaiselo rikastuttaa molempia. Saamme myös suuria säästöjä, kun opetuspellot ja -metsät ovat molempien yhteiskäytössä, samoin kuin opetustilat ja koneet.”
Tarvaalan biotalouskampuksella juhlittiin viikonloppuna oppilaitoksen 150-vuotiasta historiaa.
Kampuksen toimintaa muun muassa esiteltiin avoimin ovin perjantaina ja lauantaina.
Maatalousopetus Tarvaalassa käynnistyi ensi kerran vuonna 1867, kun Suomi oli Venäjän autonominen osa.
Päätös pohjautui Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan Aleksanteri II:n linjaukseen kuuden uuden maatalouskoulun perustamisesta Suomeen.
Maatalousopetus on keskeytynyt vain muutamaksi vuodeksi 1910-luvulla sekä 1940-luvulla sotavuosina, jolloin koulun tiloissa toimi sotasairaala.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
