• Puun myyntiveron puolittamisesta olisi apua ahdinkoon

    Maakuntien rahaliikenteen kierron kautta verottajalle tulee tällöin enemmän rahaa kuin nyt.
    Metsä|Metsäpolitiikka
    23.11.202212:45
    Lukijalta
    Lauri Oinonen

    Vihdoinkin tarjoutuu mahdollisuus maaseudun elinvoiman luontaiseen lisäämiseen: suomalaista puuta tarvitaan tehtaille, sahoille ja energialaitoksille. Tämä ei kuitenkaan onnistu, ellei se ole metsänomistajille taloudellisesti mielekästä. Nyt kolmasosa kauppahinnasta menee veroon. Tämä on huono kannustin puukaupoille.

    Päätehakkuiden ja puun myyntiveron jälkeen edessä ovat metsän uudistamisen ja taimikonhoidon kustannukset. Energiapuukaupoissa tulot ovat jopa pienemmät kuin korjuun kulut.

    Nyt monet viljelijät ja maaseutuyrittäjät ovat taloudellisessa ahdingossa. Olisiko omista metsistä apua?

    Metsää ei kuitenkaan korkean myyntiveron vuoksi haluta käyttää. Väitän, että tämä haitallinen tulppa on poistettavissa puolittamalla puun myyntivero. Tällainen määräaikainen ratkaisu tehtiin toistakymmentä vuotta sitten. Puukauppa kävi, tehtaat pyörivät ja vienti veti, laivoja liikkui.

    Nyt on aihetta tehdä samoin, mikäli haluamme kehittää talouttamme. Koen tämän oleva avain parempaan. Kun tuontipuun määrä miltei loppuu, on opittava käyttämään omaa puutamme. Tälle puulle on oltava hinta, jolla kauppoja syntyy.

    Päätös myyntiveron puolittamisesta on tehtävä pian, jotta pyörät eivät pysähdy.

    Monet maatalousyrittäjä on nyt avun tarpeessa ja heillä on oltava mahdollisuus käyttää omia pankkejaaan eli metsiä. Tämän pankin käyttöön ei tarvita takaajiakaan. Metsä on monille pelastus pulaan, kun vain puun myynnin vero puolitetaan.

    Maakuntien rahaliikenteen kierron kautta verottajalle tulee tällöin enemmän rahaa kuin nyt. Se hyödyttää kuntia, valtiota, kirkkoa ja eläkevakuuttajiakin. Ennen kaikkea maakuntien elinvoima elpyy. Olen siitä varma kuntapäättäjänä ja metsänhoitoyhdistysvaltuutettuna. Metsien kasvukin paranee ja se on hyvän tulevaisuuden tae koko kansantaloudellemme.

    Lauri Oinonen

    Keuruun kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja

    Artikkelin aiheet
    puun myyntivero
    puukauppa
    metsätalous
    maaseudun kehittäminen
    veropolitiikka
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Marjat ja sienet | Miksi puolukka kukkii runsaasti, vaikka on kohta lokakuu?

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin