Korjuuvaurioilla voi olla kauaskantoiset seuraukset ‒ Mitä pitää tehdä, jos toteaa omassa metsässään korjuuvaurioita?

Tapio Oy:n johtava asiantuntija Kati Kontinen: Korjuuvauriot ovat puunkorjuun yhteydessä puustoon, maaperään tai juuristoon kohdistuneita vaurioita. Korjuujäljestä ja -vaurioista säädetään metsälaissa ja lakia täsmentävässä valtioneuvoston asetuksessa. Asetuksessa säädetään tietyt raja-arvot runko-, juuristo- ja maastovaurioiden sallituille enimmäismäärille.

Leimikkoon jäänyt kasvatuskelpoinen puu on vaurioitunut, jos puuaines on rikkoutunut. Puu on vaurioitunut myös silloin, jos puun kuori on vaurioitunut yhdestä tai useammasta kohdasta rinnankorkeuden alapuolella yhteensä 12 neliösentin tai koko rungon alueella yhteensä yli 30 neliösentin laajuudelta. Kasvatuskelpoisia puita ovat rinnankorkeudeltaan yli seitsemän sentin vahvuiset rungot.

Juuristovaurioita ovat vauriot, jotka ovat yli kahden sentin paksuisissa juurissa ja enintään yhden metrin päässä rungon keskipisteestä.

Jäävän puuston vaurioprosentti käsittelyalueella ei saa puunkorjuun jälkeen ylittää 15:tä prosenttia.

Käsittelyalueella ajourapainaumia ovat kivennäismaalla yli metrin mittaiset ja kenttäkerroksen alareunasta laskettuna yli 10 sentin syvyiset painaumat. Turvemaalla ajourapainaumia ovat turpeeseen leikkautuneet, yli metrin mittaiset ja yli 20 cm:n syvyiset painaumat. Ajourapainaumat eivät kangasmaalla saa ylittää 20:tä prosenttia käsittelyalueen ajourien kokonaispituudesta. Turvemailla raja on 25 prosenttia.

Metsäteollisuuden puunkäyttö on ollut korkealla tasolla jo vuosia, ja ympärivuotinen puunkorjuu on nykypäivää. Ympärivuotisuus tuo kuitenkin tullessaan sen, että vaikeissa olosuhteissa joudutaan joskus menemään kohteille, joissa korjuuvaurioita syntyy. Vaurioiden syynä voi olla sateisuus ja maan heikko kantavuus. Näkyvyys voi olla huono tiheän alikasvoksen takia. Tai sitten metsä on kasvanut ylitiheänä, jolloin hakkuun yhteydessä voi syntyä runkovaurioita.

Jäävään puustoon tulee helposti kolhuja ylitiheässä metsässä. Kuva: Kari Lindholm

Tärkeää on tehdä taimikonhoito ajallaan. Tällä varmistetaan metsän oikea kasvatustiheys. Ennen hakkuita tehty ennakkoraivaus parantaa näkyvyyttä.

Yksi tärkeimmistä korjuujälkeen vaikuttavista seikoista on korjuun ajankohta, josta sovitaan puukaupan yhteydessä. Kaupan yhteydessä on syytä sopia myös ajourien havutuksesta, joka on useimmin käytetty keino urapainaumien estämiseen. Metsänomistaja voi aina pyytää keskeyttämään hakkuut, jos korjuun yhteydessä alkaa esimerkiksi rankkasateiden vuoksi ilmetä pahoja painumia.

Maastovaurioiden aiheuttamat juuristovauriot ovat vahingollisia, sillä ne altistavat puuston myös muille tuhoille kuten sieni-, tuuli- ja hyönteistuhoille. Kuusikoissa juuristovauriot altistavat puut maannousemasienelle eli juurikäävälle. Tuulenkaadot houkuttelevat tuhohyönteisiä, kuten kirjanpainajia, kuusentähtikirjaajia ja ytimennävertäjiä, jotka kaatuneisiin puihin pesiytyessään voivat aiheuttaa laajempaa tuhoa alueella.

Maastovauriot ovat pahimmillaan hyvin pysyviä. Pintakerroksen kerran rikkoonnuttua on esimerkiksi turvemailla kantavuus ajourilla menetetty kokonaan.

Metsäkeskus tarkastaa korjuujäljen laatua osana metsälain valvontaa. Korjuujälkeä arvioidaan vuosittain harvennus- ja energiapuuhakkuukohteilta. Maastoarvioinneissa tarkastellaan harvennusvoimakkuutta ja puulajivalintaa, puusto- ja maastovaurioita sekä ajouraväliä ja -leveyttä. Lisäksi puunhankintayritykset ja korjuuyrittäjät tekevät omavalvontaa. Korjuun laatua voi arvioida myös ulkopuolinen, riippumaton taho. Esimerkiksi Tapio Oy:ssä näitä tehdään yleisesti.

Silloin tulee välittömästi ottaa yhteys puukaupan toiseen osapuoleen eli ostajaan tai valtakirjakaupassa metsänhoitoyhdistykseen tai metsäpalveluyrittäjään. Tämän jälkeen arvioidaan vauriot ja niiden aiheuttama taloudellinen vahinko sekä puuston arvonalentuma.

Jos metsänomistaja epäilee korjuujäljen olevan niin heikko, että hakkuissa on rikottu metsälakia, otetaan yhteys Suomen metsäkeskukseen eli valvovaan viranomaiseen.

Korvausvelvollisuus ylittyy, jos korjuuvauriot ylittävät metsälaissa säädetyt raja-arvot.

Myös vapaaehtoiset korvauk­set ovat mahdollisia, mikäli korjuujälki ei vastaa sovittua. Vauriot korvataan puuston täydestä arvosta. Vapaaehtoista korvausta varten kannattaa tehdä maastokäynti ostajan tai valtakirjalla valtuutetun organisaation kanssa ja vaatia vaurioiden määrittäminen ja mittaus sekä laskelma korvauksista.

Poistamisen mielekkyys riippuu monesta tekijästä, ja sitä pitää harkita tapauskohtaisesti. Harvennuksilla vaurioituneiden puiden poistaminen voi aiheuttaa lisää painumavaurioita sekä sen, että kasvatettavan puuston tiheys jää alle lakirajan. Vaurioituneiden puiden poistaminen vähentää kuitenkin hyönteis- ja sienituhoriskiä.

Puunkorjuun näkökulmasta jatkuvan kasvatuksen hakkuut voidaan pitkälti rinnastaa jaksollisen kasvatuksen myöhempiin harvennushakkuisiin. Jatkuvassa kasvatuksessa poistuma koostuu valtaosin järeistä puuyksilöistä, ja korjuuvaurioi­ta voi syntyä. Korjuussa saatetaan vaurioittaa myös jäävää taimiainesta.

Korjuun ajankohdalla on suuri merkitys kummassakin kasvatustavassa. Hienojakoisten kuusikoiden kohdalla maastovauriot lisäävät juurikääpäriskiä.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 9/2022.