
Ovatko metsäteollisuuden ja puuta käyttävän energiateollisuuden uudet investoinnit hukkaan heitettyjä? Hakataanko metsiä jo nyt liikaa? Hakkuut ja etenkin soiden ojitus ovat jo aiheuttaneet Suomessa merkittävän luontokadon ja nostaneet maankäyttösektorin turveperäisiä ilmastopäästöjä.
Metsäteollisuudella ja puuta käyttävällä energiateollisuudella on uusia investointisuunnitelmia noin 10 miljoonan kuutiometrin vuosittaiselle puun lisäkäytölle. Puuntuonti Venäjältä, noin 9 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, loppui. Nykyinen Suomen vuosittainen hakkuumäärä 75 miljonaa kuutiota lähestyy rajaa, jolloin metsien hiilen päästöt nousevat suuremmaksi kuin nielut eli hiilen varastoituminen metsäekosysteemiin.
Yksi ratkaisu löytyisi suometsistä. Ojitettuja suometsiä ennallistetaan miljoona hehtaaria eli noin viidesosa ojituksista. Ojituksen myötä kehittynyt puusto hakataan pois kutakuinkin kokonaan esimerkiksi 20 vuoden aikana tuottaen 200 miljoonaa kuutiota puuta (oletus keskimäärin 200 m3/ha). Etelä-Suomessa suuri osa ojitetuista suometsistä otettaisiin ohjelman piiriin.
Hakattujen suometsien vesitalous muutetaan luontaiseksi tukkimalla ojat. Suot lähtevät kehittymään kohti luonnontilaista suoluontoa ja luontokatoa korjataan suurella pinta-alalla. Aiemmat ojitetut suometsät muuttuisivat hiilen päästölähteistä vähitellen hiilen nieluiksi suoturpeen hajoamisen lakatessa ja uuden turpeen muodostumisen käynnistyessä.
Uusista metsäteollisuuden hankkeista osa jätetään toteuttamatta. Näistä ajassa kauimpana toteutettavat hankkeet ovat luonnollisempia poisjätettäviä. Puuta uusille hankkeille osoitettaisiin vuodessa noin 7 miljoonaa kuutiota. Ohjelman 20 vuoden aikajakson loppupuolella tulisi lopettaa myös joitakin vanhimpia tuotantolaitoksia suometsien poistohakkuiden päättyessä.
Nykyisistä talousmetsistä vähennettäisiin vuosihakkuita 5 miljoonaa kuutiota sekä nostettaisiin kiertoaikaa ja muodostettaisiin ekologisia vyöhykkeitä. Jonkin verran voitaisiin perustaa lisää luonnonsuojelualueita. Säilyvissä ojitetuissa suometsissä siirryttäisiin jatkuvaan kasvatukseen, mikäli edellytykset puunkasvatukseen ovat riittävät.
Näillä muutoksilla korjattaisiin luontokadon tilannetta edelleen ja vähennettäisiin hiilen päästöjä sekä vahvistettaisiin hiilen nieluja.
Risto Savolainen
metsänhoitaja, eläkkeellä
Ilkka Savolainen
tutkimusprofessori emeritus
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
