Parinkymmenen kilon kuorman nostava pienoishelikopteri on uusi tapa hoitaa metsien hivenainelannoituksia

Akkuvoimalla lentäviä pienoishelikoptereita eli droneja on käytetty kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden levitykseen pelto- ja puutarhaviljelmillä lähinnä Yhdysvalloissa, Australiassa ja eräissä Aasian maissa, missä lainsäädäntö sen sallii.

Suomessa maatalousdroneille on ensimmäisenä löytynyt käyttöä metsänhoidossa. Kauko-ohjattavia koptereita on hyödynnetty metsien hivenainelannoituksissa pari kesää ja kokemukset vaikuttavat rohkaisevilta.

Uraa on avannut joensuulaisten metsäalan opiskelijoiden perustama start up -yritys Silvadrones Oy, joka aloitti metsänhoitoon tarkoitettujen boorilannoitteiden kaupallisen ruiskutuksen keväällä 2021.

Toiminta laajeni tänä kesänä, kun Lantmännen Agro otti Silvadronesin levityspalvelut jälleenmyyntiinsä.

Lähes 500 hehtaaria metsää on boorilannoitettu dronella päättyneen kasvukauden aikana. Kesimääräinen lannoitettavan kuvion koko on ollut kahdesta kolmeen hehtaaria, suurimmat alat yli 20 hehtaaria.

”Asiakkainana on ollut yksityisiä metsänomistajia eri puolilta Suomea rannikolta aina Oulun korkeudelle saakka”, Silvadronesin strategia- ja markkinointivastaava Elisa Ylimäki sanoo.

Silvadrones esitteli toimintaansa pari viikkoa sitten Finnmetko-messuilla Jämsässä. Metsäkoneiden välissä piilotellut osasto ei ollut suuren suuri, mutta yli kaksimetrinen jättidrone veti uteliaita metsänomistajia puoleensa.

Droneyrittäjän mukaan heidän kalustollaan on elintilaa reppuruiskutusten ja helikopterilannoitusten välissä. Levityksen hinta on aavistuksen kalliimpi kuin reppulevityksenä toteutettuna, noin 300 euroa hehtaarille, mutta työn tuottavuus korkeampi.

Silvadrones lentää lannoituksia kiinalaisen DJI:n valmistamalla maatalouskäyttöön tarkoitetulla Agras T-20 -mallilla. Kopterin nostovoiman tuottavat kuusi 80-senttistä potkuria, joista kutakin pyörittää 2,4 kilowatin sähkömoottori.

Potkureita on kuusi ja niistä jokaista pyörittää moottorisahan teholuokkaa oleva 2,4 Kw:n moottori. Kuva: Petteri Kivimäki

Jokaisen potkurin alla siis pyörii yhden moottorisahan verran nostetta tuottavaa voimaa. Yhteensä dronessa on tehoa 14,4 kilowattia, mikä on vertailun vuoksi 40 prosenttia enemmmän Wrightin veljesten rakentamassa maailman ensimmäisessä lentokoneessa.

Kopteria ajetaan puiden latvojen yläpuolella noin 10 kilometrin tuntinopeudella. Dronen suurin lentoonlähtöpaino on 47 kiloa, josta hyötykuorman eli tässä tapauksessa boorilannoitteen osuus on 20 kiloa.

Dronelentämisen nopeasta kehityksestä kertoo se, että T-20-malli on jo poistunut tuotannosta. Se saanut seuraajan, joka on edeltäjäänsä suurempi.

Lähitulevaisuudessa kaupallisten maatalousdronien hyötykuorman odotetaan lähestyvän 100 kiloa, mikä avaa uusia mahdollisuuksia niiden käytölle lentävinä kuormajuhtina.

Tyypillinen lannoituskohde on ollut yksityismetsäomistajan 2–5 hehtaarin kuusikko, joka tarvitsee boorilannoitusta.

”Pellon reunametsiä, Itä-Suomen vanhoja kaskimaita tai metsitettyjä peltoja”, droneoperaattori ja Silvadronesin perustajaosakas Tomi Karjalainen kertoo.

Tunnissa dronen avulla voidaan lannoittaa 4–6 hehtaaria metsää.

Lentoakun ja ruiskutussäiliön koko on mitoitettu yhteen niin, että molemmat loppuvat yhtä aikaa.

”Tyhjentynyt akku ladataan pakettiauton kyydissä kulkevalla aggregaatilla ja vaihdetaan, kun kopteri tulee täytölle”.

Drone ei tarvitse suurta alaa laskeutumiseen. Sellaisina on käytetty taimikossa esimerkiksi hirvien makuupaikkoja.

Karjalaisen mukaan dronen vahvuus on sen tarkkuus. Siinä missä reppuruiskumies mutkittelee metsässä maaston mukaan ja kääntelee ruiskua, drone lentää jääräpäisesti muutaman sentin tarkkuudella sille etukäteen suunniteltua reittiä.

Tai ei aivan jääräpäisesti, sillä dronen tutka tunnistaa reitillään olevat jättöpuut, sähköjohdot ja muita korkeammat latvat ja osaa tarvittaessa väistää niitä.

Nestemäistä boorilannoitetta käytettäessä se laimennetaan korkeampaan tehoainepitoisuuteen kuin reppuruiskutuksessa. Lannoite levitetään neljän ruiskutusvarren kautta, joista kussakin on kaksi suutinta. Potkureiden alaspäin suuntaututuva puhallus tehostaa lannoiteseoksen leviämistä.

Tiivisteenä tuleva boorilannoite laimennetaan vedellä säilöön, joka vetää 20 litraa. Kuva: Petteri Kivimäki

”Kun katsoo kauempaa, näkee miten ilmavirta painaa lannoitesumun maahan”.

Vaihtoehtoisesti dronella voi levittää raemaisia boorilannoituksi. Silloin ruiskujärjestelmän tilalle vaihdetaan lautaslevitinjärjestelmä, joka on suunniteltu kiinteässä muodossa olevien aineiden levittämistä varten.

Pienoishelikopterit saattavat Silvadronesin mukaan tulevaisuudessa toimia tuhkalannoitteiden levittäjänä. Tuhkalannoitusta pidetään tehokkaana tapana lisätä metsien hiilensidontaa.

Yksi lupaava näkymä liittyy hirvikarkoitteen levittämiseen kopterilla taimikoihin.

”Toistaiseksi EU-lainsäädäntö ei anna siihen mahdollisuutta, mutta uskomme, että tämä puute korjaantuu tulevaisuduessa”, Elisa Ylimäki sanoo.