Vihreä siirtymä antaa onnistuessaan mahdollisuuden rakentaa hyvinvointivaltio uudelle pohjalle. Samalla se taklaa ilmastonmuutoksen, luontokadon ja luonnonvarojen ylikulutuksen haasteet.
Suomi on onnistunut vähentämään kulutusperäisiä kasvihuonekaasupäästöjä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomalaisten ekologinen jalanjälki on kuitenkin edelleen suuri, mikä näkyy esimerkiksi uhanalaisten lajien osuuden kasvuna.
Toisaalta Suomessa on osaamista, jolla kulutuksen ekologinen jalanjälki pystytään kääntämään pienemmäksi.
”Olemme vielä riippuvaisia fossiilisesta energiasta ja tukeudumme liikaa neitseellisten luonnonvarojen hyödyntämiseen. Tarvitsemme kestävyysmurroksen, jonka lähtökohtana on hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden vahvistaminen”, sanoo Syken pääjohtaja Leif Schulman.
Schulmanin mukaan vihreä siirtymä synnyttää kansainvälisesti kilpailukykyistä taloutta. Kestävä talousjärjestelmä luo houkuttelevan investointiympäristön ja perustan uusille, kannattaville elinkeinoille ja viennin kasvulle.
Luontokadon kustannukset kohdistuvat yhteiskunnalle, kansalaisille ja myös luontaistalouden elinkeinoille. Aiheuttaja maksaa -periaatteen laajempi käyttö kannustaisi ylläpitämään ja parantamaan elinympäristöjä ja hiilinieluja.
Tämä säästäisi julkisia varoja ja parantaisi elinympäristöjen kantokykyä.
Yksi ongelma on, että kansantalouden yleisin mittari bruttokansantuote ei ota huomioon ekosysteemien tilan heikkenemistä.
”Vihreän ja oikeudenmukaisen hyvinvointiyhteiskunnan mittaamiseen tarvitaan myös ekosysteemitilinpitoa”, toteaa professori Jyri Seppälä Sykestä.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
