
Kansalaiset ovat havainneet kesän aikana kuolleita mäntyjä etenkin saarissa ja rannikolla.
Turun yliopisto on huhtikuusta alkaen kerännyt havaintoja lounaisen Suomen mäntykuolemista. Karttapalveluun on saatu elokuun alkuun mennessä havaintoja 1350 paikasta.
Ne painottuvat saaristoon, mutta pisteitä on myös mantereen puolella.
Mäntykuolemien runsastuminen selittynee ilmastollisilla syillä. Kun kevään ja kesän hellejaksot kuivattavat neulasia ja altistavat puita stressille, niiden vastustuskyky heikkenee.
Vaikutus korostuu, jos kasvupaikka on altis kuivumaan tai jos puussa on muitakin tuholaisia. Heikentyneeseen puuhun iskee sienitauteja ja kaarnakuoriaisia.
”Vaikka sairastuneita puita poistaisi, ilmiötä tuskin voi moottorisahalla pysäyttää”, epäilee maantieteen professori Risto Kalliola.
Havaintokartalle ilmoitettuja pisteitä on erityisesti kuivilla kalliorinteillä ja kukkuloilla. Noin viidennes on merkitty talousmetsien kivennäismaille.
”Myös kuolevat ja kuolleet puut kuuluvat luontoon, ja ainakin tähän saakka tuhot näyttävät esiintyvän pienehköinä laikkuina pikemmin kuin laajoina rintamina”, Kalliola toteaa.
Kuluvan vuoden toukokuussa, männyn ohueen hilsekaarnaan iskevien okakaarnakuoriaisten parveiluaikana, oli ennätyksellisen pitkiä hellejaksoja ja kuivaa. Se saattoi altistaa puita tuholaisille.
”Myös kesäkuu oli helteinen ja lounaisessa Suomessa vähäsateinen, mutta sittemmin sateita on ollut hyvin. Puut ehkä säästyivät pahimmalta keskikesän kuivuusstressiltä”, Kalliola sanoo.
Turun yliopisto jatkaa kansalaishavaintojen keräämistä, ja uudet havainnot voi ilmoittaa helposti merkitsemällä pisteen kyselylomakkeen karttaan. Kartalta voi myös seurata havaintojen kertymistä.
Havaintoja kuolleista männyistä voi ilmoittaa osoitteessa: utu.fi/männyt
Kansalaishavainnot tukevat satelliitti- ja ilmakuvista tehtäviä kartoituksia. Samalla ne osoittavat, että lounaisen Suomen mäntykuolemat ovat laajalle levinnyt ilmiö.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
