Omaisuudensuoja unohtuu lainsäädännön valmistelussa, MTK arvostelee – "Nyt voisi olla aika koota voimia omistusoikeuden professuuria varten"

Omaisuudensuoja ja elinkeinovapaus tuntuvat jäävän MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan mukaan muita perusoikeuksia vähempiarvoisiksi niin politiikassa, mediassa kuin juridiikan keskustelussa.

Metsävaltuuskunnan kokouksessa Tampereella hän muistutti Suomen perustuslain takaavan, että jokaisen ihmisen omaisuuden suoja on turvattu.

"Metsänomistajan on kovin vaikea tunnistaa omaisuudensuojaa meneillään olevien lainsäädäntöhankkeiden valmistelussa tai käytävässä yhteiskunnallisessa keskustelussa", Tiirola sanoi.

Perusoikeuksien epätasapainon Tiirola varoitti vähentävän maanomistajien luottamusta yhteiskuntaan.

"Löytyykö enää sellaista puoluejohtajaa, joka uskaltaa nostaa omaisuudensuojan sille kuuluvaan tasavertaiseen asemaan tai edes sanoa ääneen, että perusoikeuksilla ei ole järjestystä", hän kysyi.

Oikeustieteen opetuksessa painopiste on siirtynyt MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan mukaan ympäristöoikeuteen, kun taas maa- ja vesioikeus ovat liian pitkään loistaneet poissaolollaan.

"Puurakentamista olemme edistäneet lahjoitusprofessuurilla. Nyt voisi olla aika koota voimia omistusoikeuden professuuria varten", Tiirola esitti.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksella on metsänomistajien kannalta menossa kolmen keskeisesti omaisuudensuojaan kytkeytyvän lainsäädännön uudistaminen.

Lunastuslaki piti saada eduskuntakäsittelyyn heti kesälomien jälkeen, mutta aikataulu venyy. Lakiluonnosta ei ole vielä saatu edes lausunnoille.

"Ongelmana on, että osa puolueista ei halua minkäänlaista korvauskerrointa lunastuskorvauksiin, kun taas toiset haluavat. Uudistuksia on kuitenkin pakko tehdä, että laki vastaisi perustuslakia", Tiirola sanoi.

Hallituspuolueet ovat vääntäneet lunastuslaista hänen mielestään nyt riittävästi. "On aika saada esitys nähtäville ja eduskunnan käsittelyyn."

Luonnonsuojelulainsäädännön uudistuksessa pitäisi löytää tasapaino luonnon monimuotoisuuden suojelun ja luonnonsuojelun hyväksyttävyyden välillä, Tiirola totesi.

"On muistettava, että eri lait ovat eri asioita varten, minkä vuoksi esimerkiksi kaavoituksen käyttäminen sellaiseen suojeluun, joka ei perustu muuhun lainsäädäntöön, ei ole hyväksyttävää."

Lisääntyvien rajoitteiden aiheuttamat taloudelliset menetykset tai lisäkustannukset eivät voi jäädä maanomistajan ja metsätalouselinkeinon maksettaviksi.

Tiirola huomautti, ettei velvoittava lainsäädäntö ole ainoa käytettävissä oleva ohjauskeino. "Maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvat toimintamallit ovat osoittautuneet sekä hyväksyttäviksi että vaikuttaviksi."

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistukselta Tiirola sanoi maanomistajien odottavan tuntuvia parannuksia maanomistajien oikeusturvaan ja omaisuudensuojaan.

Kaavoituksella harjoitettava suojelupolitiikka ei voi hänen mukaansa jatkua nykyisellään. Lakia tulisi valmistella siten, että maanomistajan oikeusturva toteutuu aina.

"Maanomistajia on kuultava suoraan, suojelulla tulee olla lakiin perustuva peruste ja päätöksistä pitää tarvittaessa pystyä valittamaan. Korvausten on lisäksi toteuduttava oikeudenmukaisesti."