Männynversoruoste riehuu taimikoiden riesana Itä-Lapissa

Männynversoruoste vaivaa männyntaimikoita Itä-Lapissa Sallassa. Taudin runtelemasta metsästä on turha odottaa laadukasta tukkia.

"Männynversoruostetta on alueen taimikoissa yllättävän runsaasti. Jos maanomistajalla on kattava metsävakuutus, tautikohteet voidaan uudistaa sen avulla", Sallan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Johanna Kaltiokumpu kertoo.

Tauti huonontaa ainespuun laatua ja vähentää puukauppatuloa. Versoruosteen vaivaamat männiköt kelpaavat usein vain kuitupuuksi, jonka menekki on Lapissa heikkoa.

Metsänomistajan kannalta tilanne on tuplaten hankala, sillä taudin vaivaamille metsäpalstoille ei ole markkinoita varsinkaan muuttotappiosta kärsivässä Sallassa, jossa ostajia on niukasti.

Alueen suurin metsänostaja on 65 000 hehtaarin pinta-alalla toimiva Sallan yhteismetsä. Se hankkii lisämaata 1 000–2 000 hehtaaria vuodessa.

"Versoruoste voi pudottaa metsätilan arvon nollaan. Me emme ole tautikohteista kiinnostuneita", Sallan yhteismetsän toiminnanjohtaja Tapio Sinkkilä sanoo.

Sinkkilä on varovainen syystäkin. Versoruoste riehuu Sallan yhteismetsän Jaurunpalstan noin 4 200 hehtaarin metsäalueella.

"Yhteismetsälle tarjottavat kohteet tarkastetaan ennen liittämis- tai ostopäätöstä. Sikaa ei osteta säkissä."

Versoruostetta on tähän mennessä todettu Jaurunpalstan T1, T2 ja 02 -kehitysluokkien taimikoissa ja nuorissa metsissä. Palstan taimikot kärsivät taudista ainakin 500 hehtaarin alalla. Taimikoissa tauti on helppo tunnistaa monilatvaisuutena ja mutkaisuutena.

Puuston kasvu tasoittaa versoruosteen jäljet. Palstalle noussut 35-vuotias männikkö näyttää ensisilmäykseltä hyväkuntoiselta nuorelta metsältä. Vuosikasvu lähentelee kymmentä kuutiometriä.

Runkojen lähempi tarkastelu paljastaa laatuvirheet. Ensimmäinen tyvilenkous näkyy noin metrin korkeudella ja toinen neljässä metrissä.

Yhteismetsä haluaisi mahdollisimman paljon tukkia päätehakkuussa, eikä sitä ole nyt luvassa.

"Tukki on kolme kertaa kuitua arvokkaampaa", Sinkkilä huomauttaa.

Jaurunpalstan tautikohteet tuottavat lähes pelkästään kuitupuuta, pikkutukin osuus ensiharvennuksessa on viisi prosenttia. Yhteismetsän parhaissa harvennuskohteissa pikkutukin saanto on jopa 40 prosenttia, yleensä 10–20 prosenttia.

"Taudin runtelemat kohteet uudistetaan 50 vuoden iässä."

Sinkkilä toteaa, että tautialueilla metsänomistajan kannalta turvallisin metsätyyppi on mänty- ja kuusivaltainen sekametsä, joka saadaan aikaiseksi istuttamalla kuusta mäntyjen joukkoon. Yhteismetsä onkin lisännyt kuusenviljelyä versoruosteen riskialueilla.