"Pyhät on pihlajat pihalla, pyhät oksat pihlajissa, pyhät lehvät oksasilla" — jos kotipihlaja ei kuki, syynä voi olla huono kasvupaikka

Vanhan sanonnan mukaan pihlaja eri kanna kahta taakkaa. Se, miten sanontaa tulkitaan, vaihtelee.

Osan mielestä runsas marjasato ennustaa niukkalumista talvea. Osan mielestä taas syy vähäiseen kukintaan ja marjattomuuteen on edellisen talven runsaat vesi- tai lumisateet.

Sanonta voidaan tulkita kummallakin tavalla, mutta yleisin tulkinta on tulevan talven säätä ennustava. Runsas marjasato enteilee niukkalumista talvea.

Tieteellistä perustetta marjasadon ja lumen tulon välillä ei kuitenkaan ole.

Talven sään ennustamisen lisäksi pihlajaan on liitetty monia muitakin uskomuksia, ja sitä on pidetty pyhänä puuna.

Pihlajan punaiset marjat on usein liitetty tuleen, ja sillä on uskottu olevan parantavia ja pahalta suojelevia voimia. Pihlajasta tehdyillä vitsoilla ja porteilla on esimerkiksi suojeltu karjaa.

Joissain uskomuksissa runsas pihlajanmarjasato enteilee myös sotaa tai tulipaloja.

Erään sanonnan mukaan ”kun pihlaja kukkii runsaasti, pääsee vanhatpiiatkin naimisiin”.

Puu mainitaan myös Kalevalassa runossa 23: "Pyhät on pihlajat pihalla, pyhät oksat pihlajissa, pyhät lehvät oksasilla, marjaset sitäi pyhemmät."

Pihlajalajeja tunnetaan yli 90 ja Euroopassa niistä kasvaa yli 50. Yleisimmin pihlajasta puhuttaessa tarkoitetaan kuitenkin kotipihlajaa (Sorbus aucuparia).

Pihlajan kukat ovatkin monelle alkukesän merkki, ja runsas kukinta johtaa yleensä myös suureen määrään marjoja.

Jos kotipihlaja ei kuki, syy on todennäköisesti kasvupaikassa. Pihlaja tarvitsee kukkiakseen valoa ja tilaa. Muiden puiden varjoon jäävä pihlaja kukkii usein niukasti tai jättää kukat kokonaan tekemättä.

Pihlajat usein myös vuorottelevat marjasadon vuosia. Joka toinen vuosi on satovuosi, ja joka toinen vuosi puu varastoi energiaa.

Linnut syövät syksyisin pihlajanmarjoja, ja lintujen mukana siemenet leviävät tehokkaasti.

Niukkaravinteinen maa vaikuttaa pihlajan kasvuun. Jos ravinteita on vähän, puusta kasvaa pensasmainen.