Sahatavaran tuonti Venäjältä puolittuu tänä vuonna –tärkeimmälle tuontimaalle on vaikea löytää läheltä korvaajaa
Venäjälle asetettujen pakotteiden vaikutus ei näkynyt vielä alkuvuoden tilastossa, mutta heinäkuussa vientirajoitteet alkoivat purra.
Venäjä on ollut sahatavaran tärkein tuontimaa. Tuonti jatkui noin 30 000 kuution kuukausitasolla aina toukokuun loppuun ja pakotteet alkoivat purra toden teolla vasta heinäkuusta eteenpäin. Kuva: Markku VuorikariVenäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä seuranneet pakotteet eivät vielä alkuvuodesta merkittävästi leikanneet venäläisen sahatavaran tuontia, ilmenee Tullin tilastoista.
Toukokuun loppuun katkeavan tilastointijakson aikana Venäjältä tuotiin sahatavaraa keskimäärin 30 000 kuutiometriä joka kuukausi. Venäjän sodan jo alettua nähtiin tuonnissa hetkellinen huippu, kun venäläisen kuusisahatavaran siivittämänä sahatavaran tuonti kohosi maaliskuussa 71 000 kuutiometriin. Sodan aiheuttama kysyntäpiikki venäläisen sahatavara kaupassa näkyi myös muualla Euroopassa, kun varastoja täytettiin.
Sahatavaran tuonti Venäjältä Suomeen on vaihdellut 500 000–600 000 kuutiometrin välillä vuodessa. Venäjä on Suomeen tuotavan sahatavaran tärkein tuontimaa. Käytännössä kaikki Suomeen tuotava sahatavara on lähtöisin Venäjältä.
Tänä vuonna Venäjältä tuodun sahatavaran määrän ennustetaan laskevan puoleen, kun kevättalvella asetut tuontikiellot ja rajoitukset alkavat vaikuttaa.
Venäjän Ukrainassa aloittama sota vaikuttaa puutavarakauppaan kolmella tapaa: EU on kieltänyt puutavaran tuonnin, eivätkä PEFC- ja FSC- puutavarasertifikaattien myöntäjät enää hyväksy venäläistä puutavaraa. Tämän lisäksi myös kuljetukset Venäjältä EU-maihin ovat jäissä.
Pakotteiden voimaantulossa on ollut viivettä, jonka vaikutus näkyi vielä kolme kuukautta niiden asettamisen jälkeen.
”Viiden ensimmäisen kuukauden aikana sahatavaraa on tuotu 209 000 kuutiometriä ja vielä voisi tulla siihen noin 30 000 kuutiota lisää”, projektipäällikkö Kari Perttilä Sahateollisuus ry:stä sanoo.
”Huhtikuu oli ensimmäinen kuukausi, jolloin konfliktialueiden sertifioitua puuta koskevat rajoitteet astuivat voimaan. Rajoitukset eivät kuitenkaan koskeneet kaikkea FSC-sertifioitua puuta, jota voitiin tuoda vielä kesäkuun ajan.”
Rajoitukset eivät pysäyttäneet toimituseriä, joista kaupat oli tehty ennen pakotepäätöksiä. Kokonaan EU-pakotteet kieltävät sahatavaran tuonnin Venäjältä 10. heinäkuuta, kun siirtymäaika päättyy.
”Kesäkuun jälkeen Venäjän tuonnin pitäisi mennä nollaan. Se nähdään, kun seuraavat tuontitilastot valmistuvat”, Perttilä sanoo.
Pakotteiden voimaanastumisen jälkeen venäläistä puutavaraa ovat tuoneet lähinnä pienet yksityiset toimijat. Sahatavaraa on haettu venäläissahoilta suomalaisella kalustolla, sillä venäläiset rekat eivät ole päässeet rajan yli.
”Asialla ovat olleet lähinnä jobbarit ja kauppahuoneet, jotka ovat edelleen myyneet tuomansa erät. Toiminta on jossain määrin herättänyt pahaa mieltä kentällä, jossa on kysytty eivätkö kaikki toimijat lopetakaan tuontia yhtä aikaa”.
Venäjältä tuodaan lähinnä leveitä lankkuja ja lattiapalkkeja, jotka Suomessa höylätään ja lujuuslajitellaan.
”Venäjältä tuodaan myös paljon pitkää kuuden metrin sahatavaraa, jonka hinta on suomalaista edullisempi”.
Venäjä on ollut Suomen tärkein sahatavaran tuontimaa. Venäjän tuonnin osuus Suomen sahatavaran kokonaiskulutuksesta on asettunut noin 15 prosentin tasolle.
Keskeisen tuontimaan putoaminen pois pelistä vaikuttaa koko sahatavaramarkkinaan, sillä korvaavaa tuontia on vaikea löytää lähialueilta.
”Ei ole potentiaalia, mistä tuoda sahatavaraa Suomeen. Baltiassa ei ole myydä Suomeen, sillä päinvastoin Suomi vie sinne. Baltian oma sahatavaratuotanto menee edelleenjalostettuna vientiin tai heidän oman talonrakennusteollisuutensa tarpeisiin.
Alkuvuodesta Suomesta on viety Viroon 115 000 kuutiometriä kuusisahatavaraa ja saman verran mäntyä. Viime vuonna Viroon vietiin sahatavaraa 428 000 kuutiometriä.
Venäjän tuonnin loppuminen antaa vain rajoitetusti suomalaissahoille hinnoitteluvoimaa uudessa markkinatilanteessa. Alkukevät mentiin vielä hyvissä merkeissä, mutta nyt tilanne on synkistymässä.
”80 prosenttia sahatavarasta menee rakentamiseen. Talouden kasvun hidastuminen, inflaatio ja korkojen nousu näkyvät suoraan kysynnän hidastumisena rakennusalalla ja hyvä suhdanne on ohi”, Perttilä sanoo.
Lue myös:
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
