Viime vuonna valmistunut Hoas Tuuliniitty Espoon Tapiolassa on maailman korkein CLT-puumoduuleista valmistettu kerrostalo. Asunnot rakennettiin sisätiloiltaan lähes valmiiksi taloelementtitehtaalla. Kuva: Puuinfo
CLT ja LVL mahdollistavat korkean puurakentamisen ‒ kumpaakaan ei kuitenkaan käytetä ulkopintamateriaalina
Puusta on kehitetty vahvoja, monipuolisia ja ekologisia rakennusmateriaaleja. Kantavilla ja kevyillä insinööripuutuotteilla päästään korkealle. Korkeimmat CLT-levystä Suomessa rakennetut kerrostalot ovat 13-kerroksisia.Tilaajalle
Turun Linnanfältin puukerrostalojen elementit on valmistettu Metsä Woodin Kerto LVL -tuotteista. Neljässä talossa on yhteensä 128 asuntoa. Kuva: Metsä Wood / Hannu AaltonenKuhmossa CLT-levyjä valmistava Crosslam Kuhmo sai juuri valmiiksi tuotantotilojensa laajennuksen. Modernin CLT-linjaston ansiosta yhtiö tuplaa kapasiteettinsa ja liikevaihto nousee viidestä miljoonasta yli kymmeneen miljoonaan euroon.
”CLT-elementtien kysyntä kasvaa koko ajan. Levy on todettu helpoksi ja toimivaksi rakennusmateriaaliksi. CLT-levyt kasvattavat omalta osaltaan puurakentamisen suosiota”, myyntijohtaja Ville Manninen sanoo.
CLT-levy koostuu polyuretaaniliimalla ristiin liimatuista lautakerroksista. Kerroksia on tavallisimmin kolme tai viisi, mutta niitä voi olla enemmänkin. Ristiinliimauksesta syntyy hyvin paloa kestävä, erittäin luja ja jäykkä sekä ominaisuuksiinsa nähden kevyt rakennuslevy.
Raaka-aineena CLT-levyissä käytetään tavallisimmin kuusta tai mäntyä. Näkyvissä pinnoissa voidaan käyttää muitakin puulajeja asiakkaan toiveiden mukaan. Crosslam käyttää puumateriaalinaan sekä kuusi- että mäntylautaa.
”Hankimme puutavaran pääosin Kuhmo Oy:n sahalta. Kainuussa hitaasti kasvanut puu on erinomainen raaka-aine CLT-levyihin. Levyjen pintakerroksissa käytämme kuusta sen pienioksaisuuden ja vaaleuden vuoksi.”
Vaikka CLT-levyjen menekki on kasvanut, Crosslam käyttää puutavaraa vain reilut 10 000 kuutiometriä vuodessa, mikä on pieni osa Kuhmo Oy:n 600 000 kuution vuosituotannosta. Toistaiseksi Crosslam on vienyt ulkomaille vain pieniä määriä CLT-tuotteitaan, sillä kasvanut kotimaan kysyntä täyttää tilauskirjat.
CLT ja LVL
CLT (cross laminated timber) koostuu ristiin liimatuista lautakerroksista. Kerroksia on tavallisimmin kolme tai viisi. CLT on hyvin palonkestävä, erittäin luja ja jäykkä sekä ominaisuuksiinsa nähden kevyt rakennuslevy. Raaka-aineena on tavallisimmin kuusi tai mänty. CLT:tä käytetään puuelementtirakentamisessa.
LVL (laminated veneer lumber) on sorvatuista viiluista liimaamalla valmistettu rakenteellinen puutuote. Viilupuu valmistetaan liimaamalla 3 millimetrin paksuisia kuusiviiluja yhteen. Tuotteesta riippuen kaikkien viilujen syysuunta on pituussuuntaan tai osa viiluista on liimattu ristiin. Viilupuuta käytetään kantavissa palkeissa, pilareissa, levyissä sekä ikkuna- ja oviteollisuudessa.
Lähde: Puuinfo Oy
Tehoa ja laatua
CLT-levy on kehitetty 1990-luvulla Keski-Euroopassa. Suomessa ensimmäinen valmistaja oli Crosslam, joka aloitti tuotannon vuonna 2014. Crosslamin lisäksi CLT-levyjä valmistavat CLT Finland Alajärvellä ja CLT Plant Kauhajoella. Stora Enso tuo CLT-levyä Suomeen ulkomailla sijaitsevilta tehtailtaan.
CLT-rakentamisella on keveyden ja lujuuden lisäksi muitakin hyviä puolia.
”Elementit voidaan työstää valmiiksi kuivissa sisätiloissa. Asennus rakennustyömaalla on helppoa ja nopeaa. CLT-massiivipuu ei tarvitse erillisiä höyrysulkuja, mikä vähentää muovin käyttöä rakentamisessa. Lujuutensa ja painumattomuutensa ansiosta CLT-elementeistä voidaan tehdä korkeita rakennuksia”, Manninen luettelee.
Korkeimmat CLT-levystä Suomessa rakennetut kerrostalot ovat 13-kerroksisia. Viime vuonna valmistunut Helsingin opiskelija-asuntosäätiön Tuuliniitty Espoon Tapiolassa on maailman korkein puumoduuleista valmistettu kerrostalo. Massiivipuiset asunnot rakennettiin tilaelementtitehtaalla lähes valmiiksi pintamateriaaleja, kiintokalusteita ja kodinkoneita myöten.
CLT-elementillä ei ole vielä hyväksyntää ulkopintamateriaaliksi. Alan yhdistys työstää asiaa parhaillaan eteenpäin, jotta hyväksyntä viranomaisilta tulisi.
Manninen kertoo, että pystyrunkoiseen omakotitaloon verrattuna CLT-elementeistä rakennettava talo on viisi prosenttia kalliimpi, mutta työaikaa säästyy lähes 50 prosenttia.
”CLT-elementtirakentaminen on hyvin kustannustehokasta rakentamista.”
Myös julkisen sektorin rakennuttajat ovat löytäneet CLT-materiaalin. Tuupalan koulu valmistui Kuhmoon vuonna 2016. Nyt CLT-seinäisiä kouluja ja päiväkoteja on Mannisen mukaan jo kymmeniä.
”Materiaali on otettu kunnissa hyvin vastaan sen ekologisuuden ja terveellisyyden ansiosta. On selvää, että julkisella puolella kysyntä kasvaa.”
Pientalorakentamisessa CLT-levyä käytetään yleensä arkkitehdin suunnittelemissa kohteissa. Naantalin asuntomessuilla tällaisia kohteita oli kolme, muun muassa meren rannassa sijaitseva saunarivitalo. Mannisen mukaan talotehtaat ovat huomanneet materiaalin edut, mikä helpottaa CLT-pientalon hankintaa tulevaisuudessa. Crosslam ei ala kuitenkaan itse suunnitella CLT-taloja.
Ville Manninen näkee, ettei CLT:n ja muiden insinööripuutuotteiden suosion lisääntyminen ole muilta puumateriaaleilta pois.
”Puurakentaminen kasvaa voimakkaasti, ja kaikille puumateriaaleille on kysyntää. Teolliset puutuotteet tuovat ensimmäisen kerran vaihtoehdon betonille ja teräkselle, mikä on hyvä uutinen ilmaston kannalta.”
Jyväskylän Puukuokka-korttelin (2015–18) yhteydessä kehitettiin CLT-tilaelementtiratkaisun soveltamista kerrostalorakentamiseen. Pohjakerrosta lukuun ottamatta rakennus on kokonaan puurakenteinen. Kuva: Mikko AuerniittyKevyt ja luja
CLT-levyn rinnalla puurakentamisessa on käytössä LVL-viilupuu. Metsä Group -konserniin kuuluva Metsä Wood kehitti Kerto LVL -rakenteen tuotteekseen ja tuotemerkikseen jo 1970-luvun puolivälissä. Nykyään Metsä Wood on Euroopan suurin LVL-viilupuun valmistaja.
Yhtiö valmistaa kertopuuta tällä hetkellä Lohjan ja Punkaharjun tehtailla. Parhaillaan Metsä Wood suunnittelee uutta kertopuutehdasta Äänekoskelle. Noin 80 prosenttia Kerto LVL -tuotannosta menee vientiin.
Viilupuu valmistetaan liimaamalla kuusesta sorvattuja, kolmen millimetrin paksuisia viiluja yhteen. Tuotteesta riippuen kaikkien viilujen syysuunta on pituussuuntaan tai osa niistä voi olla liimattu ristiin. Näin saadaan aikaan kevyt ja luja rakenne.
”LVL:n globaali kysyntä kasvaa tasaisesti, ja sitä vauhdittaa kaupungistuminen, joka luo uusia erityistarpeita rakentamisen tuotteille. Samanaikaisesti kysyntä uusiutuviin materiaaleihin perustuville, hiiltä sitoville ja materiaalitehokkaille ratkaisuille on kasvanut voimakkaasti”, kertoo Metsä Woodin toimialajohtaja Jaakko Anttila.
Kertopuu soveltuu Anttilan mukaan erinomaisesti kantaviin rakenteisiin niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. Esimerkkejä käyttökohteista ovat kantavat palkit, pilarit, levyt ja ikkuna- ja oviteollisuuden komponentit.
”Kerto LVL soveltuu hyvin myös rakennuselementtien valmistukseen. Puuraaka-aine käytetään erittäin tehokkaasti, eikä hukkaa juuri synny.”
LVL-viilupuun, kuten CLT-levynkin, etuna on mittapysyvyys. Puukomponentteja voi yhdistää muihin rakennusmateriaaleihin kuten betoniin. Teollisista puutuotteista voi tehdä lujuutensa ja jäykkyytensä ansiosta myös kantavia rakenteita. LVL-levy ei kuitenkaan sovellu ulkopintoihin.
Metsä Woodin Kerto LVL -tuotteita on käytetty esimerkiksi Turun Linnanfältin puukerrostaloissa, Helsingin Pikku-Finlandiassa ja Metsä Groupin Äänekosken vierailukeskuksessa. Myös Amsterdamin satamarakennuksia on valmistettu LVL:stä.
Vaikka Kerto LVL on jo nyt paljon käytetty materiaali, tuotetta kehitetään koko ajan eteenpäin. Markkinoille on tullut muun muassa kevyemmistä viiluista valmistettu Kerto L -tuote.
”Olemme kehittäneet kumppaniemme kanssa hybridi-sandwich-seinäelementtiä, joka uudistaa elementtirakentamista. Innovaatiossa yhdistyvät betoni ja kertopuu”, Anttila kertoo.
Kerto LVL -levy muodostaa elementin kantavan rakenteen. Elementissä on lämmöneristekerros ja teräsbetonista valmistettu julkisivu. ”Hybridielementin keveys osoittautui eduksi Metsä Fibren Rauman sahan rakennustöissä, missä elementtejä käytettiin ensimmäistä kertaa.”
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 10/2022.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
