Pajua pelloille? Etelä-Karjalasta etsitään jopa 2 000 hehtaaria pajun viljelyyn

Etelä-Karjalasta etsitään sopivia alueita pajun viljelyyn. Huomisen Metsä Oy:n tavoitteena on vuokrata peltoja 15-20 vuoden ajaksi pajuntuotantoon. Lisäksi yritys etsii sopimustuottajia, kertoo toimitusjohtaja Markku Suutari.

”Nopeasti olisi tarve 1000 hehtaarille pajua”, Suutari sanoi tiistaina Lappeenrannassa järjestetyssä tilaisuudessa.

Tavoitteena on tuottaa pajusta jalosteita. Tuotanto käynnistyisi vuosina 2025-2026, kun biomassan tuotantoa on saatu riittävästi.

”Kyse ei ole vain viljelystä, vaan siitä, mitä pajusta pystytään tekemään. Mitä korkeampi jalostusaste on, sitä paremman tuoton se mahdollistaa viljelijälle”, Suutari sanoo.

Hän arvioi, että tulevaisuudessa on tarvetta muun muassa antibioottisille eläinkuivikkeille, uusille kasvualustoille, biosuodattimille sekä biohiilelle komposteissa ja eläinten ruokinnassa. Paju on hyvin huokoista, joten siitä saadaan erityistä biohiiltä, joka soveltuu esimerkiksi ravinnepitoisten vesien suodatukseen ja eläinten ruokintaan. Pajun kuoressa on paljon salisiinia, jota voidaan käyttää biologisena torjunta-aineena.

”Fiksuin tapa olisi mielestäni hybridituotanto, jossa pajusta tuotettaisiin biohiiltä, puutislettä sekä lämpöä, hiilikrediittejä unohtamatta”, Suutari listaa.

Jalostettua suorakasvuista pajua tuotetaan 1-3 vuoden kierrolla, eli ensimmäinen sato voidaan korjata jo vuoden kuluttua istutuksesta. Kun kasvusto ajetaan alas parin vuoden välein, juuristo pysyy alle 30-senttisenä, eikä hakeudu esimerkiksi salaojaputkiin.

Korjattua pajua Kouvolassa. Arkistokuva.  Kuva: Kari Salonen

Pajun tuotannossa pellon status ei muutu metsäksi, kuten esimerkiksi koivuja istutettaessa. Jos siitä halutaan eroon, kasvusto katkaistaan ja maa jyrsitään. Suutari muistuttaa, että pajun ei ole tarkoitus kilpailla aktiivisen ruuantuoannon kanssa.

”Suomessa on paljon alueita, joilla ei tuoteta aktiivisesti ruokaa. Mitä tehdään pelloille esimerkiksi seuduilla, joilta viimeinenkin karjatila lopettaa”, Suutari pohtii.

Yhtiö etsii sopivia tuotantokeskittymiä myös muun muassa Pohjanmaalta. Omaa koneistoa istuttamiseen ja korjuuseen ei tarvita, vaan ne hoidetaan urakointina.

Lappeenrannan Konnunsuolla maata viljelevä Juha Järvenpää on yksi pajutilaisuuden kuulijoista. ”Mielenkiinnosta tulin kuuntelemaan”, hän toteaa.

Järvenpää keskittyy tilallaan siementuotantoon.

”Ehkä tämäkin on yksi vaihtoehto, kun ilmastotoimia mietitään”, Järvenpää pohtii.

”On mielenkiintoista, mitä kaikkea pajulla voidaan korvata, kun ajatellaan, miten suosittu esimerkiksi bambu on ollut monissa tuotteissa”, Etelä-Karjalan maaseututoimenjohtaja Susanna Eskola totesi tilaisuudessa.

Suutari kertoo, että ruokohelpin viljelystä aikanaan tulleet huonot kokemukset vaikuttavat osaltaan viljelijöiden haluun kokeilla pajun kasvatusta.

”Lisäksi maataloudessa on vahvat perinteen nimenomaan ruuan tuottamiselle.”

Markku Suutari pajun koeviljelmällä Kouvolassa. Arkistokuva. Kuva: Kari Salonen