Pirjo ja Ilmo Arosen tiet kohtasivat agronomiopinnoissa 1980-luvulla. Molemmat opiskelivat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa kotieläintieteitä. Kuva: Markku Pulkkinen
Ilmo ja Pirjo Aronen korjaavat vuodesta riippuen 100–200 kuutiota puuta ajouran varteen ‒ ”Olemme myyneet viime aikoina kaiken harvennuspuun energiapuuksi”
Euralaiset Ilmo ja Pirjo Aronen viettävät yhteistä aikaa metsätöissä. Harvennushakkuut ja monet muut metsätyöt hoituvat omin voimin. Syksyn syvetessä talveksi alkaa Arosten vilkkain metsätyökausi.Tilaajalle
Ilmo Arosen vastuulla on yleensä puiden kaataminen. Pirjo Aronen karsii ja pätkii ne ja kaataa pienempiä puita myös itse. Kuva: Markku PulkkinenRunsaan puolentoista kilometrin pituisen soratien varren hyvin hoidettuja mäntymetsiä on ilo katsella talviauringon paisteessa. Arosten maa- ja metsätila sijaitsee omassa rauhassaan Hinnerjoen Korvenkylässä. Ilmo Arosen juuret ovat täällä.
”Isoisäni osti aikanaan tämän tilan, ja vuonna 1988 se siirtyi meille. Siinä vaiheessa lapsiperheen arki oli kiireistä emmekä heti innostuneet metsätöistä. Isäni oli hoitanut metsiä hyvin, joten hoitotöihin ei ollut kiirettäkään”, Ilmo kertoo.
Tilaan kuului 24 hehtaaria peltoa ja 23 hehtaaria metsää. Ei mennyt kauaa, kun metsänhoidosta tuli yliopistossa toisensa tavanneen agronomipariskunnan yhteinen harrastus.
”Olin 1990-luvun alussa yhteydessä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen ja kyselin, mitä metsälle pitäisi seuraavaksi tehdä. Yhdellä kuviolla oli nuoren metsän hoitotarvetta. Silloinen toiminnanjohtaja, nyt jo edesmennyt Jorma Nummela kannusti minua tekemään homman itse. Hänen ansiotaan on, että aloin palkkatöiden ohessa viihtyä metsätöissä. Olenkin Jormalle ikuisesti kiitollinen rohkaisusta.”
Muutaman vuoden päästä Pirjo Aronen ja perheen kaksi poikaa tulivat mukaan metsähommiin. Pojille hankittiin omat pienet vesurit. Koko perheen aika kului hyvin metsässä retkeillen, makkaraa paistellen ja töitä tehden.
Ilmo ja Pirjo Aronen
Kotipaikka: Euran Hinnerjoki
Koulutus: Ilmo, 64, on maatalous- ja metsätieteiden tohtori, Pirjo, 65, on maatalous- ja metsätieteiden maisteri
Työ: molemmat ovat eläkkeellä
Perhe: kaksi poikaa, yksi tytär ja kolme lastenlasta
Metsät: Hinnerjoella 76 hehtaaria ja Rovaniemellä 12 hehtaaria, Pirjolla lisäksi 37 hehtaaria omaa metsää Rovaniemellä
Harrastukset: Ilmolla OP-ryhmän ja metsänhoitoyhdistyksen luottamustehtäviä, Pirjo toimii SPR:n Hinnerjoen osaston puheenjohtajana ja hoitaa kesäisin puutarhaa ja kasvihuonetta
Isät innostivat
Pirjo Aronen on kotoisin Rovaniemeltä, jossa hän sai ensimmäiset oppinsa metsänhoitoon.
”Isä kuljetti meitä viittä sisarusta mukanaan metsäretkillä ja kertoi tarinoita metsästä. Yhtenä kevättalvena meidät herätettiin aamuneljältä, ja lähdimme lannoittamaan metsää hankikannon päältä. Me lapset emme olleet oikein innostuneita aamuherätyksestä. Isä kuitenkin perusteli, että teillehän nämä hommat tehdään”, Pirjo muistelee hymyssä suin.
Pirjon isä luovutti vajaan kahdensadan hehtaarin metsänsä hyvissä ajoin lapsilleen. Jokainen sai oman palstansa. Pirjon osuudeksi tuli 37 hehtaaria.
Myös Ilmo Aronen sai hyviä vaikutteita isältään, joka alkoi laittaa maatilansa metsiä kuntoon sen jälkeen, kun lehmät lähtivät. ”Isäni oli innostunut metsien hoidosta. Teimme metsätöitä yhdessäkin.”
Myönteiset esimerkit ja hyvät omat kokemukset johtivat siihen, että metsässä alkoi kulua enemmän ja enemmän viikonloppuja. Kun pariskunnalle tuli tilaisuus hankkia Hinnerjoelta lisää metsää, se käytettiin.
Nyt tilan lähistöllä on yhteensä 76 hehtaaria metsää. Rovaniemeltä Aroset ostivat Pirjon veljeltä pienen palan metsää.
”Kaikki sukulaiseni asuvat Rovaniemellä ja vierailemme siellä ainakin kaksi kertaa vuodessa. Näillä reissuilla käymme aina myös metsissämme”, Pirjo kertoo.
Harvennuspuu energiaksi
Arosille on kertynyt jo paljon omaa kokemusta metsänhoidosta, mutta he käyttävät silti säännöllisesti metsänhoitoyhdistysten palveluita.
”Lapissa teetämme käytännössä kaikki työt metsänhoitoyhdistyksellä. Täällä Satakunnassa käytämme yhdistyksen palveluita tarpeen mukaan. Äsken juuri teetimme vuoteen 2029 asti ulottuvan metsäsuunnitelman”, Ilmo kertoo.
Syksyn syvetessä talveksi alkaa Arosten vilkkain metsätyökausi.
”Olemme viime vuosina käyttäneet lokakuun lopusta maaliskuun loppuun lähes kaikki viikonloput metsänhoitotöihin. Silloin teemme lähinnä ensiharvennuksia, joskus myös esimerkiksi siemenpuiden poiston.”
Viime syksynä aikataulu väljeni, kun myös Ilmo jäi eläkkeelle Lantmännen Agron palveluksesta ja työelämäprofessorin tehtävästä. Nyt Aroset voivat suunnata metsään myös arkena.
Talvikauden aikana Aroset korjaavat vuodesta riippuen 100–200 kuutiota puuta ajouran varteen. Puiden ajamisen metsästä tienvarteen hoitaa naapuritilan yrittäjä. Keväällä, kesällä ja syksyllä ohjelmassa on istutuksia ja varhaisperkauksia.
Puuta riittää myyntiin lähes joka vuosi.
”Täällä Länsi-Suomessa on paljon puun ostajia, joten tilanne on hyvä. Olemme myyneet viime aikoina kaiken harvennuspuun energiapuuksi, sillä hakeyrittäjät ostavat sitä mielellään. Energiapuun teossa on se hyvä puoli, ettei puita tarvitse lajitella vaan kaikki voidaan laittaa samaan kasaan latvuksia myöten. Energiapuun hinta on hyvin kilpailukykyinen kuitupuuhun nähden”, Pirjo toteaa.
Päätehakkuut Aroset teettävät Metsänhoitoyhdistys Lounametsällä. Yhdistys myös kilpailuttaa puun ostajat.
Sahaa sarvista
Pirjo Aronen oli aluksi metsätöissä siirtelemässä ja pinoamassa runkoja. Pian se kävi liian tylsäksi.
”Halusin oman sahan, että pääsen kaatamaan ja karsimaan puita. Olen vasenkätinen ja ihmettelin, miksei vasenkätisille tehdä sahoja. Opettelin kuitenkin sahaamaan oikeakätisesti.”
Ensimmäinen moottorisaha oli pienin markkinoilla oleva malli. Se ei pitkälle piisannut, ja pari vuotta myöhemmin Pirjo vaihtoi normaaliin moottorisahaan.
”En käynyt mitään kursseja. Luin ohjekirjasta, kuinka saha pannaan käyntiin. Ilmo näytti minulle perusjutut, ja sen jälkeen olen opetellut sahaamisen itse. Aluksi pidin sahaa liian kaukana vartalosta, mutta pian löysin oikean tekniikan.”
Työnjako on nyt yleensä se, että Ilmo kaataa puut ja Pirjo tulee perässä ja karsii ja pätkii rungot. Energiapuussa kolmen metrin mitan ei tarvitse olla kovin tarkka, joten homma käy sukkelaan. Pienempiä puita Pirjo kaataa myös itse.
Molemmilla sahaajilla on kaikki turvavarusteet viiltosuojahousuja ja -hanskoja myöten. Lisäksi heillä on Melan Mata-tapaturmavakuutukset. Ihmisten lisäksi myös tilan metsät on vakuutettu kattavimmalla vakuutuksella.
Aroset pitävät metsätöitä erinomaisena kuntoiluna. ”Koetin joskus käydä ohjatuissa liikuntaryhmissä, mutta siellä tuli etupäässä katseltua kellosta, koska tunti loppuu. Metsässä liikunta tulee kuin itsestään. Yleensä sahaan pari kolme tankillista päivässä, ennätys on viisi tankillista. Keskellä päivää pidämme yleensä lounas- ja päiväunitauon”, Pirjo kertoo.
Valtra 600 vuodelta 2000 on Ilmo Arosen silmäterä. Traktoria käytetään metsässä lähinnä työkalujen ja taimien kuljettamiseen. Puiden ajamisesta huolehtii naapuritilan yrittäjä. Kuva: Markku PulkkinenMonimuotoisuus huomioon
Vedämme saappaat jalkaan ja lähdemme pistäytymään juuri alkaneella männikön ensiharvennuksella. Metsätietä kävellessä kuuluu, kun palokärki koputtelee vanhaa mäntyä. Lunta on helmikuun lopussa melko paljon, mutta saappaanvarsi vielä riittää.
Ilmo köröttelee työmaalle reilut 20 vuotta vanhalla Valtra 600 -traktorilla, joka toimii hyvänä apuna työvälineiden kuljettamisessa. Suunnitelmissa siintelee pienen juontokouran hankkiminen Valtraan.
Sahat pärähtävät kerrasta käyntiin. Kohta lumet putoilevat sahureiden niskaan ja energiapuuta alkaa kaatua. Pystyyn jää mäntyjen lisäksi myös lehtipuita.
”Jos koivuilla tai pihlajilla on sopiva kasvupaikka havupuiden joukossa, jätetään ilman muuta lehtipuita kasvamaan. Täällä kasvaa myös tammia, sillä metsätöissä usein apuna oleva veljeni heittelee silloin tällöin tammenterhoja metsään. Suosimme monimuotoista puustoa”, Ilmo Aronen linjaa.
”Joskus ihmettelen suojelun ja metsänhoidon asettamista vastakkain. Vierastan kovasti vastakkainasettelua, mutta yritän ymmärtää erilaisia näkökantoja ja oppia niistä. Riitely ei vie asioita eteenpäin.”
Katseet tulevaisuuteen
Työuransa tutkijana ja rehu- ja elintarvikealan johtotehtävissä tehnyt Ilmo Aronen antaa tunnuksen suomalaisen metsäteollisuuden innovaatioille.
”Viime aikoina on kehitetty monia hienoja puupohjaisia tuotteita. Ja kannattaa muistaa, että myös perustuotteita, kuten kartonkia ja pehmopapereita, tarvitaan edelleen. Muistamme hyvin, miten vessapaperi loppui kaupasta ensimmäisenä koronan alussa.”
Kovakuntoiset metsätalousyrittäjät aikovat jatkaa aktiivista metsänhoitoa vielä pitkään.
”Ilman muuta voisimme ostaa vielä jonkun uudenkin metsäpalstan. Se saisi olla nuorempaa metsää, jossa olisi hoitotöitä odottamassa.”
”Meille on ollut aina tärkeämpää saada metsät hyvään kasvuun kuin laskea kovin tarkasti, mikä työvaihe tuottaa eniten rahaa. Hyvän ja ajantasaisen hoidon ansiosta eurojakin kertyy, ja samalla, kun pidämme metsät kasvukunnossa, olemme mukana hiilinielujen kasvatustalkoissa.”
Arosilla on kolme aikuista lasta, jotka kaikki ovat tottuneita metsässä liikkujia. Metsissä vipeltää myös kolme lastenlasta.
Metsien sukupolvenvaihdos ei ole vielä muutamaan vuoteen näköpiirissä, mutta sen suunnittelu on kuitenkin jo aloitettu.
Ilmo ja Pirjo Aronen viihtyvät metsätöissä. Ilmokin siirtyi viime syksynä eläkkeelle, joten nyt heillä on entistä enemmän aikaa sahojen kanssa kuntoiluun. Kuva: Markku PulkkinenIlmon ja Pirjon vinkit
1. Luota asiantuntijoihin. Vain yksi puhelinsoitto, ja asiat alkavat rullata.
2. Tee hoitotyöt oikeaan aikaan, älä tuijota pelkästään puun hintaa.
3. Tartu metsätöihin rohkeasti. Ne ovat hyvää kuntoilua.
4. Muista turvavarusteet ja tapaturmavakuutukset.
5. Suosi monipuolisia puulajeja, jos kasvupaikka sen sallii.
6. Perehdy Tapion hyvän metsänhoidon suosituksiin.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 1/2023.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
