

Suomessa yritetään nyt saada sopua vanhojen metsien määritelmästä. Toistaiseksi ympäristöministeriöllä ja maa- ja metsätalousministeriöllä on erilaiset näkemykset kriteerien sisällöstä.
”Tämä on haasteellinen kokonaisuus”, arvioi MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.
”Se, mitä hallitusohjelmassakin on linjattu, että yksityisillä mailla tämä perustuu vapaaehtoisuuteen, on ihan ehdoton lähtökohta. Todennäköistä on, että siinä kohtaa kun kriteerit tulee, ne tulevat heijastumaan varmasti yksityismaillekin, ja on epävarmaa, toteutuuko aito vapaaehtoisuus.”
Mäki-Hakolan mukaan kriteereitä tarvitaan ja arvokkaat kohteet on suojeltava, mutta kriteerien pitää olla selkeät. Niissä ei saa olla tulkinnanvaraisuutta. Nyt luonnoksessa vaikuttaa olevan ristiriitoja.
”Pitäisi suojella ne alueet, jotka täyttävät kriteerit, mutta toisaalta suojella 100 000 hehtaaria valtion metsiä Lapin eteläpuolelta.”
On mahdollista, että eteläisestä Suomesta ei löydy pinta-alatavoitteen mukaista, kriteereihin sopivaa määrää vanhaa metsää.

Pohjois-Suomessa puolestaan metsänomistajia on huolestuttanut metsien pitkä kiertoaika: Alueella suuri osa metsistä on jo metsätalouskäytön ulkopuolella, mutta voivatko vanhat, metsätalouskäytössä olevat metsät joutua suojeluun?
Eräs ristiriita liittyy Mäki-Hakolan mukaan myös kiertoaikojen pidentämiseen ja vanhojen metsien alaikärajaan.
”Jos iältään alle 100-vuotias metsä luokitellaan vanhaksi, se on useimmiten sellaista, joka on taloudellisesti järkevää hakata”, Mäki-Hakola sanoo. Hänen mukaansa vanhan metsän määritelmää ei voi asettaa liian alas.
Mäki-Hakolan mielestä ei myöskään välttämättä ole järkevää inventoida yksityisiä metsiä.
”Jos pannaan kartalle yksityismetsien kohteet, se romuttaa vapaaehtoisuuden käytännössä kokonaan. Yksityismetsien kartoitus siirtää ne talouskäytön ulkopuolelle, ja silloin kaikki suojeluun tarvittava raha pitää olla varattuna.”
Jos rahoitus on kunnossa, suurin osa metsänomistajista on halukkaita asettamaan vanhat metsät suojeluun, Mäki-Hakola arvioi.
”Jos taloudellisesti käyttää metsiään ja on selkeitä jälkiä käytöstä, niiden ei pitäisi olla tässä joukossa mukana.”
Metsänomistajien ei tarvitse pelätä, että vanhat, talouskäytössä olevat metsät joutuisivat pakosti suojeluun.
”Jos taloudellisesti käyttää metsiään ja on selkeitä jälkiä käytöstä, niiden ei pitäisi olla tässä joukossa mukana”, Mäki-Hakola muistuttaa.
Mäki-Hakolan mukaan on hyvä muistaa, että suojelu valtion mailla voi vaikuttaa myös yksityisten metsänomistajien mahdollisuuksiin, jos esimerkiksi paikallisia sahoja lakkautetaan puuvirtojen tyrehtyessä.
”Ei pidä mennä hehtaarien takia sielläkään, vaan arvokkaiden kohteiden.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
