• Vanhojen metsien kriteerit eivät johda pakkosuojeluun, mutta vapaaehtoisiin toimiin pitää löytyä rahaa – MTK:n Mäki-Hakola: ”Tämä on haasteellinen kokonaisuus”

    Jos vanhojen metsien kriteerit ulotetaan yksityismaille, suojeluun pitää löytyä rahaa, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Tällä hetkellä ministeriöiden laatimassa kriteerien luonnoksessa on ristiriitoja.
    Tilaajalle
    Marko Mäki-Hakolan mielestä vanhat metsät pitää suojella niiden arvokkaiden piirteiden perusteella, ei vain suojelupinta-alan kasvattamisen takia.
    Marko Mäki-Hakolan mielestä vanhat metsät pitää suojella niiden arvokkaiden piirteiden perusteella, ei vain suojelupinta-alan kasvattamisen takia. Kuva: Petteri Kivimäki
    Metsä|Metsäpolitiikka
    16.5.202412:45
    Anniina Jokinen

    Suomessa yritetään nyt saada sopua vanhojen metsien määritelmästä. Toistaiseksi ympäristöministeriöllä ja maa- ja metsätalousministeriöllä on erilaiset näkemykset kriteerien sisällöstä.

    ”Tämä on haasteellinen kokonaisuus”, arvioi MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

    ”Se, mitä hallitusohjelmassakin on linjattu, että yksityisillä mailla tämä perustuu vapaaehtoisuuteen, on ihan ehdoton lähtökohta. Todennäköistä on, että siinä kohtaa kun kriteerit tulee, ne tulevat heijastumaan varmasti yksityismaillekin, ja on epävarmaa, toteutuuko aito vapaaehtoisuus.”

    Mäki-Hakolan mukaan kriteereitä tarvitaan ja arvokkaat kohteet on suojeltava, mutta kriteerien pitää olla selkeät. Niissä ei saa olla tulkinnanvaraisuutta. Nyt luonnoksessa vaikuttaa olevan ristiriitoja.

    ”Pitäisi suojella ne alueet, jotka täyttävät kriteerit, mutta toisaalta suojella 100 000 hehtaaria valtion metsiä Lapin eteläpuolelta.”

    On mahdollista, että eteläisestä Suomesta ei löydy pinta-alatavoitteen mukaista, kriteereihin sopivaa määrää vanhaa metsää.

    Vanhakaan metsä ei täytä vanhojen metsien kriteerejä, jos sieltä löytyy jälkiä metsänhoitotoimenpiteistä.
    Vanhakaan metsä ei täytä vanhojen metsien kriteerejä, jos sieltä löytyy jälkiä metsänhoitotoimenpiteistä. Kuva: Petteri Kivimäki

    Pohjois-Suomessa puolestaan metsänomistajia on huolestuttanut metsien pitkä kiertoaika: Alueella suuri osa metsistä on jo metsätalouskäytön ulkopuolella, mutta voivatko vanhat, metsätalouskäytössä olevat metsät joutua suojeluun?

    Eräs ristiriita liittyy Mäki-Hakolan mukaan myös kiertoaikojen pidentämiseen ja vanhojen metsien alaikärajaan.

    ”Jos iältään alle 100-vuotias metsä luokitellaan vanhaksi, se on useimmiten sellaista, joka on taloudellisesti järkevää hakata”, Mäki-Hakola sanoo. Hänen mukaansa vanhan metsän määritelmää ei voi asettaa liian alas.

    Mäki-Hakolan mielestä ei myöskään välttämättä ole järkevää inventoida yksityisiä metsiä.

    ”Jos pannaan kartalle yksityismetsien kohteet, se romuttaa vapaaehtoisuuden käytännössä kokonaan. Yksityismetsien kartoitus siirtää ne talouskäytön ulkopuolelle, ja silloin kaikki suojeluun tarvittava raha pitää olla varattuna.”

    Jos rahoitus on kunnossa, suurin osa metsänomistajista on halukkaita asettamaan vanhat metsät suojeluun, Mäki-Hakola arvioi.

    ”Jos taloudellisesti käyttää metsiään ja on selkeitä jälkiä käytöstä, niiden ei pitäisi olla tässä joukossa mukana.”

    Metsänomistajien ei tarvitse pelätä, että vanhat, talouskäytössä olevat metsät joutuisivat pakosti suojeluun.

    ”Jos taloudellisesti käyttää metsiään ja on selkeitä jälkiä käytöstä, niiden ei pitäisi olla tässä joukossa mukana”, Mäki-Hakola muistuttaa.

    Mäki-Hakolan mukaan on hyvä muistaa, että suojelu valtion mailla voi vaikuttaa myös yksityisten metsänomistajien mahdollisuuksiin, jos esimerkiksi paikallisia sahoja lakkautetaan puuvirtojen tyrehtyessä.

    ”Ei pidä mennä hehtaarien takia sielläkään, vaan arvokkaiden kohteiden.”

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin