

Keskellä tietä vastassa on taas puomi. Onneksi järjestelmä tunnistaa etukäteen toimitetun auton rekisterinumeron, ja puomi nousee.
Haminan satamassa toimivalle Fintoilin mäntyöljyjalostamolle ei niin vaan ajeta.
”Toimimme suojatulla alueella. Siellä saavat olla vain toiminnan kannalta välttämättömät ihmiset”, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Ari-Pekka Määttänen.
Fintoil jalostaa selluntuotannon sivutuotteena syntyvää raakamäntyöljyä raakarasvahapoksi, hartsiksi, pieksi ja tärpätiksi. Laitos on viritetty tekemään erityisesti raakarasvahappoa, josta sen asiakkaat jatkojalostavat uusiutuvaa biodieseliä.
Jalostamo on toiminut 2,5 vuotta. Määttänen aloitti yhtiön toimitusjohtajana heinäkuun alussa viime vuonna.
Määttäsen mukaan viime vuoden vaisumman vaiheen jälkeen tunnelin päässä on valoa.
”Biodieselin kysyntä kasvaa ja sitä kautta biodieselin raaka-aineiden kysyntä kasvaa. Enää ei voi ostaa mielenrauhaa, vaan pitää fyysisesti sekoittaa biokomponenttia polttoaineeseen”; Määttänen toteaa.
Esimerkiksi Saksassa ”biotiketeillä” on voinut korvata biokomponentin sekoitusta. Tämä päättyi viime vuoden lopulla. Biotiketeissä on kysymys jakeluvelvoitteen täyttämisestä toisen puolesta. Tiketeillä on markkina-arvoa ja niillä voidaan käydä kauppaa.
”Tämä on se iso juttu, joka nostaa myös meidän tuotteiden kysyntää. Vuodet 2025 ja 2026 näyttävät jo paremmilta.”
Määttänen sanoo näkevänsä hyvin konkreettisesti sen, että polttoaineiden vihreää siirtymää yritetään koko ajan lykätä. Jokaisella EU-maalla pitää olla toukokuun loppuun mennessä valmiina suunnitelma Euroopan uusiutuvan energian direktiivin toteuttamisesta (Red III).
”Ilmiselvästi maat haluavat tietoisesti viivyttää biopolttoaineiden sekoitussuhteiden kasvattamista. Suurin pelko näyttää olevan se, että polttoaineen pumppuhinta nousee liikaa.”
Suomessa jakeluvelvoite nousee tänä vuonna 3 prosenttiyksikköä 16,5 prosenttiin. Sama tahti jatkuu 2026 ja 2027.
Jalostaa selluvalmistuksen sivutuotteena syntyvää mäntyöljyä Haminassa. Maailman kolmanneksi suurin mäntyöljyjalostamo.
Aloitti toimintansa loppuvuonna 2022.
Vuonna 2024 liikevaihto 96,4 miljoonaa euroa, liiketulos 0,5 miljoonaa euroa ja tilikauden tappio 5,6 miljoonaa euroa.
Henkilöstö: 34.
Kerännyt 130 miljoonaa euroa jalostamon rakentamiseen ja toiminnan aloitukseen. Tavoittelee noin 150 miljoonan euron liikevaihtoa.
Omistajat: Taaleri Sijoitus oy (suurin omistaja 24%), perheomisteisia sijoitusyhtiöitä, yksityishenkilöitä ja toimiva johto.
Suomeen on kovasti kaivattu uusia investointeja. Lisäksi metsäteollisuuden jalostusastetta yritetään hilata ylöspäin. Markkinoiden ohella päättäjillä on merkittävä rooli Fintoilin kaltaisten investointien menestykselle.
”Julkisessa säätelyssä olennaista on vakaus. Se on järkyttävän tärkeä näille investoinneille ja niiden menestymiselle.”
Fintoil aloitti muutosneuvottelut helmikuussa. Niiden lopputuloksena voi vähentyä joitakin työtehtäviä. Määttäsen mukaan neuvottelujen tarkoituksena on vahvistaa osaamista ja kykyä vastata kasvuun.
”Koko organisaatio käydään läpi toimenkuvineen, vastuineen ja järjestellään työt uudelleen. Organisaatio ja kyvykkyydet viritetään toteuttamaan strategiaa.”
Määttäsen mukaan kuluva vuosi näyttää paremmalta myös taloudellisesti. Lähivuodet yhtiö keskittyy asiakaskunnan laajentamiseen ja toiminnan kasvuun. Noin 90 prosenttia sen liiketoiminnasta suuntautuu vientiin.
Fintoil asemoi itsensä kehittyneiden biodieseleiden (hvo) raaka-ainetoimittajaksi. Se kilpailee muiden mäntyöljyjalostajien, kuten Suomessa toimivien Kraton Chamicalin ja Forchemin ja ruotsalaisen Sunpinen kanssa.
Lisäksi kilpailua on muiden biodieselin raaka-aineiden, kuten käytettyjen keittiörasvojen, palmuöljytehtaiden jätteiden ja eläinrasvojen kanssa.
Tuotantojohtaja Timo Saarenko nostaa yhdeksi kilpailuvaltiksi yhtiön jalostamon, joka on rakennettu, mitoitettu ja optimoitu tehokkaaseen rasvahappotuotantoon.

Biokemikaalit eli hartsit ja piki ovat yhtiön toinen tukijalka. Biokemikaalit kärsivät tällä hetkellä heikosta talouskasvusta.
Hartseja käytetään muun muassa liimoihin, tiemerkintöihin ja synteettiseen kumiin. Pikeä jalostetaan esimerkiksi asvalttiin, bitumiin sekä ruoka- ja lääketeollisuuteen.
Tärpättiä saattaa päätyä hajuvesiin.
Fintoilin raaka-aine tulee Suomen ja Pohjoismaiden sellutehtailta. Lisäksi satamaan lipuu välillä laivalasti mäntyöljyä Yhdysvalloista.
”He uivat mäntyöljyssä, eivätkä tiedä, mitä sille pitäisi tehdä.”
”Yhdysvalloissa on ylikapasiteettia. Kuvaannollisesti he uivat mäntyöljyssä, eivätkä tiedä, mitä sille pitäisi tehdä. Siksi he haluavat laivata sitä Eurooppaan”, Määttänen sanoo.
Maailmassa syntyy vuodessa noin kaksi miljoonaa tonnia mäntyöljyä, josta Fintoil jalostaa noin kymmenen prosenttia. Mäntyöljyä syntyy havusellutuotannossa, samoin havupuun ja koivun sekakeitoksissa.
Lähdemme Timo Saarengon kanssa jalostamokierrokselle. Pihaan ajaa täysperävaunullinen säiliöauto. Se tuo mäntyöljyä joltain sellutehtaalta. Saarenko ei paljasta, minkä tehtaan sivutuotetta portista tuli sisään.
Jalostamolla raaka-ainetta tai lopputuotetta ei näy missään – ja hyvä niin. Ne ovat säiliöissä, haihduttamoissa ja kilometrien mittaisessa putkistossa.
”Lähtökohtaisesti käytössä on perinteinen tislaustapa. Mäntyöljyn tislaus aloitettiin 1900-luvun alussa Kotkassa. Vuosien aikana laitetekniikka on tietysti parantunut. Uusi laitoksemme on hyvin energiatehokas.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
