Kotien mikrobistoa saatiin tutkimuksessa muutettua terveellisemmäksi, kun eteismatoille leviteltiin metsämaata. Kaupungeissa asumisen tiedetään vähentävän ihmisten altistumista ympäristön mikrobeille, mikä taas on yhdistetty esimerkiksi astman ja allergioiden kohonneeseen riskiin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa eteismatto käsiteltiin siivilöidyllä metsän maaperästä otetulla näytteellä kolmesti neljän viikon välein. Sen jälkeen kodin pölystä otettiin näytteitä vauvan ja aikuisen hengityskorkeuksilta sekä lattialta eri puolilta kotia. Tutkimukseen osallistui kuusi suomalaista kotia.
Eteismatoille leviteltiin metsämaata.
Varhaislapsuudessa vietetään paljon aikaa sisätiloissa, jolloin kodin mikrobisto on keskeinen mikrobialtistusten lähde. Nämä altistukset voivat vaikuttaa pitkäkestoisesti terveyteen.
Koe lisäsi merkittävästi metsän maaperän bakteerien suhteellista osuutta kodin eri mittauspisteissä. Vauvan hengityskorkeudella eteismaton läheisyydessä havaittiin muitakin vaikutuksia: pienempään astmariskiin liitetty, maatalomaista mikrobistoa kuvaava FaRMI indeksi ja bakteerien monimuotoisuus kasvoivat, kun taas ihmisperäisten bakteerien osuus pieneni.
”Vaikuttaa lupaavalta, että pienempään astmariskiin liitettyjä mikrobialtistuksia on mahdollista lisätä kaupunkikodeissa näin yksinkertaisella ja edullisella toimenpiteellä, toteaa yliopistotutkija Pirkka Kirjavainen Itä-Suomen yliopistosta.
Artikkeli on julkaistu Microbiome-lehdessä.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
