Pitkään ylitiheinä kasvaneet, juuri harvennetut männiköt ovat herkimpiä lumivaurioille ‒ metsänhoitotoimet kannattaa tehdä ajallaan
Metsäpinta-alalla mitattuna lumi on merkittävin metsätuhojen aiheuttaja Suomessa. Lumituhot aiheuttavat taloudellisia tappioita ja saattavat altistaa metsää myös hyönteis- ja sienituhoille.Tilaajalle
Lumivahinkoja syntyy, kun lunta sataa runsaasti lyhyen ajan sisällä suhteellisen tyynellä säällä. Kuva: Johannes WiehnTalvi alkoi Suomessa aikaisin, ja tammikuun puolessavälissä lunta oli kautta maan ja paikoin runsaasti. Sitä, syntyykö tänä vuonna paljon lumivahinkoja, on vielä vaikea ennustaa.
”Lumituhojen riski on suurimmillaan, kun lunta sataa runsaasti, 40–60 senttiä, lyhyen ajan sisällä ja lämpötila on nollan tienoilla. Silloin lumi pystyy kiinnittymään ja jäätymään puihin”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Marja-Leena Päätalo.
Raskas lumi tekee vahinkoja kaatamalla, katkomalla ja taivuttelemalla puita.
”Puiden tai vähintään oksien katkeamisia alkaa tapahtua, kun lunta on puun latvuksessa noin 20–60 kiloa neliömetriä kohden.”
Lumituhojen riski on suurin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2022 lumituhojen osuus Lapissa oli 20 prosenttia maakunnan metsämaan pinta-alasta.
Tutkimusten mukaan keskimääräistä suurempi riski tuhoille on yli 200 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevilla tykkylumialueilla.
Riskialttiita ovat myös ylitiheinä kasvavat metsät.
”Ylitiheässä metsässä puut ovat solakoita ja niiden oksat ja latvukset heikkoja ja epäsymmetrisiä. Kun lunta tulee paljon, puut ovat vaarassa vaurioitua”, Päätalo sanoo.
”Jos ylitiheään metsään tehdään voimakas ensiharvennus tai ylipäänsä harvennus, se lisää jäljelle jääneiden, ohuiden puiden alttiutta lumituhoille.”
Männiköt herkimpiä
Lannoituksellakin on vaikutusta. Se kiihdyttää puun oksiston ja latvuksen kasvua, kun taas rungon läpimitta ja juuret kasvavat ”jälkijunassa”, hitaammin. Ohut puu, jonka juuret eivät ole kunnolla ankkuroituneet maahan, ei kestä lumen painoa samalla tavoin kuin paksu.
”Lumituhoriski kasvaa entisestään, jos lannoitus ja harvennus tehdään samaan aikaan. Niissä kannattaa pitää muutaman vuoden väli, ja ensiharvennus pitäisi tehdä tarpeeksi maltillisena, erityisesti jos puusto on siihen asti ollut ylitiheä”, Päätalo neuvoo.
Altteimpia lumivaurioille ovat pitkään ylitiheänä kasvaneet, juuri harvennetut männiköt. Kuusen rakenne on lumituhojen kannalta edullisempi.
”Tykkylumialueiden kynttiläkuuset kestävät isojakin lumikuormia, koska niiden kapeat latvukset tukeutuvat maahan asti. Koivuun taas ei kerry niin paljoa lunta lehdettömyyden vuoksi. Se toisaalta herkästi taipuu lumikuorman alla.”
Lumivahinkoja on hankala estää. Parasta ehkäisyä on Päätalon mielestä se, että metsänhoitotoimet tehdään ajallaan.
”Siinä metsänhoidon suositukset ovat hyvä ohjenuora.”
Laki velvoittaa korjaamaan vahingoittuneen puuston metsästä, jos sen määrä ylittää laissa määritellyn kuutiometrirajan. Lumituhojen tarkastaminen kannattaa tehdä vasta keväällä, sillä tykkylumen peittämien puiden keskellä ei välttämättä ole turvallista liikkua.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 1/2024.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
