
Vielä viime vuosisadan alussa karja etsi kesäisin ravintonsa itse metsissä. Mikä laiduntamisessa oli hyvää ja mikä huonoa?
”Luonnon monimuotoisuuden kannalta laiduntaminen oli hyvä asia. Metsissä ruokaileva ja liikkuva karja piti metsää avoimena, minkä ansiosta monet putkilokasvit ja matalakasvuiset niittylajit pärjäsivät nykyistä paremmin, samoin niistä riippuvaiset hyönteis- ja lintulajit”, pohtii metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.
Puuston kannalta metsälaidunnuksen vaikutukset olivat pääsääntöisesti kielteisiä. Asiaa tutkittiin sotien välisenä aikana runsaastikin. ”Muistan tutustuneeni tutkimukseen, jonka mukaan 68 prosenttia puista oli vaurioitunut alueilla, joilla karja oli laiduntanut.”
Nautaeläimet, lampaat ja hevoset vaikuttivat hakamaiden metsiin ja puihin monella tavoin. Ne muokkasivat puulajisuhteita syömällä lehtipuita, jolloin joillekin karuille kasvupaikoille saattoi syntyä lähes puhtaita männiköitä. Toisaalta myös havupuiden tuoreet vuosikasvaimet kelpasivat ravinnoksi. Vuodesta toiseen jatkuessaan laiduntaminen saattoi synnyttää mutkaisia runkoja, joilla ei ollut juuri käyttöarvoa.
”Hakamaille saattoi syntyä eriskummallisen muotoisia puita.”
”Eläimet hankasivat itseään mielellään puiden runkoihin hakiessaan helpotusta hyönteistenpistojen tuomaan kutinaan, mikä tuotti korovaurioita. Eläimet myös jälttivät ravinnokseen puun nilaa, mikä sekin vaurioitti kasvavia puita.”
Isojen nautaeläinten sorkat aiheuttivat puiden niskajuuriin vaurioita, joka altistivat puita juurikäävälle. Nykyisissä oloissa näin syntyvät lahovauriot olisivat todennäköisesti vieläkin yleisimpiä.
”Laiduntava karja muutti myös metsän ravinnesuhteita. Karjanlanta lisäsi typen määrää, mikä saattaa näkyä yhä vuosikymmenten päästä ravinne-epätasapainona vanhoilla hakamailla”, Remes arvioi.
Kun puun arvostus kasvoi, karjan laiduntaminen metsissä alkoi siirtyä huonosti puuntuotantoon soveltuville alueille, kuten rantaniityille ja saariin. ”Nykyisin metsälaiduntamisella on merkitystä lähinnä perinnebiotooppien ylläpidon kannalta.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
