Yliopisto: Vieraslajit ja ihmisestä hyötyvät eläimet viihtyvät eteläisen Suomen sirpaleisissa metsissä
Mitä enemmän metsiä pirstotaan ja luonto köyhtyy, sitä alttiimpia olemme tartuntatautien kehittymiselle ja leviämiselle.
Tämä kettu asustaa Ähtärin eläinpuistossa, mutta sen lajitoverit tulevat mieluusti ihmisten ilmoille hakemaan ravintoa. Kuva: Petteri KivimäkiSuomi on Euroopan metsäisin maa, mutta metsäalueemme ovat hyvin sirpaleisia. Moni perinteinen metsälaji, kuten susi, ilves ja metsäjänis, tarvitsevat laajoja, eheitä metsäalueita, joissa ihmisen vaikutus on vähäinen. Asiasta kertoo biologi Francesca Malcangi Yliopisto-lehdessä.
Ilmaston lämmettyä suojaisista, varjoisista metsistä hyötyy myös hirvi.
Valtalajina Etelä-Suomen metsissä sikiää Pohjois-Amerikasta peräisin oleva valkohäntäkauris, joka on alunperin tuotu Suomeen riistaeläimeksi. Myös vieraslaji supikoira pärjää sirpaleisissa metsissä. Sama pätee ihmisasutuksen läheisyydestä hyötyviin lajeihin, kuten rusakkoon ja kettuun.
Metsien eheys heijastuu paitsi metsälajien tulevaisuuteen myös hiilensidontaan, veden kiertoon ja hapen tuotantoon. Lisäksi sillä on vaikutusta eläinperäisten tautien eli zoonoosien leviämiseen. Mitä enemmän metsiä pirstotaan ja luonto köyhtyy, sitä alttiimpia olemme tartuntatautien kehittymiselle ja leviämiselle.
”Suojelualueet yksin eivät riitä turvaamaan hyvää elämää ja geneettistä monimuotoisuutta metsiemme kotoperäisille nisäkkäille”, Malcangi kertoo.
Hän hyödyntää maastotutkimuksissaan maailmanlaajuista FLII-indeksiä, joka kuvaa metsien eheyden tilaa asteikolla 1–10.
Jyväskylän eteläpuolisessa Suomessa indeksi matelee keskimäärin alle kolmessa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
