Video: Kimalainen pelaa palloa – metsän tärkein pölyttäjä paljastui hämmästyttävän älykkääksi

Kukassa pörisevä kimalainen värisee ja irrottaa siitepölyä kukan heteistä. Samaa hyödyllistä taitoa eivät muut mesipistiäiset osaa. Kuva: Jarkko Sirkiä

Kasveja pölyttävät monet hyönteiset, joista kimalaiset ovat Suomen oloissa kenties tärkeimpiä. Karvaisen kimalaiseen tarttuu siitepöly tehokkaasti, ja kookas hyönteinen pystyy lentämään viileässäkin ilmassa ja jopa sateella.

Kukassa pörisevä kimalainen värisee ja irrottaa siitepölyä kukan heteistä. Samaa hyödyllistä taitoa eivät muut mesipistiäiset osaa.

Kimalainen on myös hyvin älykäs, vaikka hyönteisiä ei perinteisesti ole pidetty sellaisina, sanoo kimalaistutkija Olli Loukola Oulun yliopistosta. Hän on onnistunut kouluttamaan kimalaisia vetämään narusta, jonka jälkeen ne saivat palkinnoksi mettä. Hämmästyttävää oli, että taito levisi oppimalla pesässä toisille kimalaisille.

Seuraavaksi tutkija opetti kimalaisia pyörittämään palloa. "Se oli vielä erikoisempi taito kimalaiselle. Tikun päähän liimatulla tekokimalaisen avulla opetettiin, että liikuttamalla pallo maaliin sai palkinnon", Loukola kertoo.

Muut kimalaiset oppivat taidon katsomalla mallia ja jopa paransivat suoritusta. "Se on läpimurto hyönteistutkimuksessa."

Palloa pelaavia kimalaisia ihasteltiin muutama vuosi sitten BBC:tä ja New York Timesia myöten.

Luonnossa kimalaisten pitää jatkuvasti löytää uusia kukkapaikkoja ja suunnistaa niiltä takaisin pesään, joten joustavaan oppimiseen on luonnossakin tarvetta.

Muun muassa kemikaalien käytön ja ympäristöjen yksipuolistumisen takia pölyttäjien kannat ovat vähentyneet voimakkaasti maailmassa. Erityisen tärkeää kimalaisille ovat pajut, jotka ovat aikaisina kukkijoina kuningattarille ensisijainen ravinnonlähde.

Metsänreunaan niittämättä jätetyt kukat tarjoavat ravintoa kesällä ja juurakot ja jyrsijöiden kaivamat onkalot toimivat pesäpaikkoina. Lahopuun kolot, ontot kasvien korret tai näitä jäljittelevät hyönteishotellit turvaavat puolestaan pesäpaikan erakkomehiläisille ja -ampiaisille.

Vaikeuksia kimalaisten pesinnälle tietää, jos lumi ei ehdi sulaa ennen pajun kukintaa. Liika märkyys voi tuhota pesäpaikan tai yöpakkanen tappaa munat.