Ennallistamisen kustannukset ja hyödyt

Euroopan komissio julkaisi kesäkuussa ehdotuksensa luonnon ennallistamiseen tähtäävästä asetuksesta, niin kutsutusta ennallistamislaista. Lailla toteutetaan EU:n biodiversiteettistrategiaa, joka on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeisimpiä asiakirjoja. Liekö syynä kesälomakausi ja kiinnostavammat uutisaiheet, mutta uutisointi ennallistamislaista jäi vähäiseksi.

Komission ehdotuksessa todetaan, että ennallistamisen vapaaehtoisuus ei ole tuottanut tulosta, ja siitä tehdään nyt jäsenvaltioita velvoittavaa. Ehdotuksen tavoitteet ovat kunnianhimoisia, sillä EU haluaa toimia esimerkkinä muulle maailmalle.

Lakiehdotus muun muassa velvoittaa, että jäsenvaltiot toteuttavat vuoteen 2030 mennessä ennallistamistoimia 30 prosentilla sellaisista maa-alueista ja sisävesien luonto­tyypeistä, joiden tila ei ole hyvä. Vuoteen 2040 mennessä pinta-alatavoite nousee 60 ja vuoteen 2050 mennessä 90 prosenttiin.

Suomessa näitä luontotyyppejä raportoidaan olevan noin 12,5 miljoonaa hehtaaria, mutta on epäselvää, kuinka suuri osuus pinta-alasta vaatii ennallistamista.

Jäsenvaltioiden tulee lisäksi tehdä ennallistamistoimia myös sellaisilla alueilla, joilla ei tällä hetkellä ole edellä mainittuja elinympäristöjä. Tavoitteena on, että näiden elinympäristöjen pinta-ala kasvaa.

Metsissä ennallistamistoimia pitäisi toteuttaa myös varsinaisten ennallistamis­alueiden ulkopuolella. Tavoitteena on, että kuolleen pysty- ja maapuun määrässä, eri-ikäisrakenteisten metsien osuudessa, metsien kytkeytyneisyydessä toisiinsa, tavallisten metsälintulajien runsaudessa ja metsien maaperän hiilen määrässä saavutetaan myönteinen kehitys ja kansallisesti riittävä taso. Tätä kautta ennallistamislaki koskettaa myös talousmetsiä.

Lakiehdotuksen yhteydessä julkaistiin laaja vaikutustenarviointiraportti. Sen mukaan ehdotuksen kustannushyötysuhde on erinomainen. Yksi ennallistamiseen investoitu euro tuottaisi hyötyjä 8–38 euroa. Suomessa ennallistamistoimille arvioidaan olevan tarvetta jopa noin 26 prosentilla maapinta-alasta.

Ennallistamisen kokonaiskustannukset olisivat Suomessa EU:n kolmanneksi korkeimmat, 0,9 miljardia euroa vuodessa. Asukasmäärää kohden sekä suhteessa BKT:hen ne olisivat korkeimmat. Toisaalta ennallistamisesta saatavat hyödyt olisivat EU:n suurimmat.

Raportissa myös todetaan, että sekä kustannusten että etenkin hyötyjen arvioin­tiin liittyy suurta epävarmuutta. Kustannukset ovat yleensä työkustannuksia ja maanomistajien tulonmenetyksiä markkinahintaisten tuotteiden myynnistä. Hyödyt ovat puolestaan usein markkinattomia, ja niiden arvo perustuu esimerkiksi maksuhalukkuustutkimuksiin.

Lisäksi kustannukset ja hyödyt kohdentuvat eri tahoille ja ajallisesti epätasaisesti. Esimerkiksi metsissä ennallistamistoimista aiheutuu kustannuksia ja tulonmenetyksiä maanomistajalle usein heti, mutta hyödyt yhteiskunnalle realisoituvat vuosikymmenten päästä, osa ei ehkä koskaan. Vaikkapa syrjäisen vanhan metsän kohteen virkistyskäyttöhyöty voi jäädä selvästi pienemmäksi kuin laskelmissa on oletettu.

Vaikutustenarviointiraportissa ei ole myöskään tarkasteltu ennallistamisen välillisiä kustannuksia. Näitä syntyy esimerkiksi silloin, kun metsäteollisuuden tuotanto laskee puun saatavuuden heikentyessä. Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan metsien lisäsuojelun välillisiin kustannuksiin liittyvät hakkuumahdollisuus-, arvonlisäys- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä.

Ennallistamislain päämäärä monimuotoisuuden elvyttämisestä on tärkeä. Komission ehdotuksen vaikutukset Suomessa olisivat kuitenkin moniin muihin jäsenvaltioihin verrattuna suuret. En kadehdi poliitikkojen tehtävää puntaroida ennallistamisen kustannusten ja hyötyjen suhdetta, realistisia toteutusvaihtoehtoja ja sitä, kuinka projekti rahoitetaan.

Kirjoittaja on liperiläinen metsäekonomisti ja pienviljelijä.

Lue lisää:

Komissio aikoo ulottaa lonkeronsa kaikkiin Suomen metsiin ennallistamislain kautta – MTK: ”EU astuu tielle, mitä ei pitäisi tehdä”

MTK:n metsäjohtaja vaatii hallitukselta tiukempaa otetta EU:n ennallistamislakiin – Suomi valmistelee kantaansa

Emeritusprofessori tyrmää EU:n ennallistamislain: Leikkaisi pahimmillaan yli puoli miljardia euroa metsänomistajien kantorahatuloista vuosittain

Laaja lisäsuojelu heikentäisi puuhuoltoa ja leikkaisi jopa yli miljardi euroa metsäsektorilta, Luonnonvarakeskus arvioi