• EU:n metsäkatoasetuksen alustava sopu hyväksytty ‒ Suomi jätti huomautuksen

    Suomelle keskeisimmät ongelmat liittyvät asetuksen taannehtivuuteen, maatalousrakennusten tulkintaan sekä metsien tilan heikkenemisen määritelmään.
    Metsäkatoasetus vaikuttaa asioihin taannehtivasti. Suomi pitää ongelmallisena muun muassa sen nautatuotantoon liittyviä ongelmia.
    Metsäkatoasetus vaikuttaa asioihin taannehtivasti. Suomi pitää ongelmallisena muun muassa sen nautatuotantoon liittyviä ongelmia. Kuva: Carolina Husu
    Metsä|Metsäpolitiikka
    22.12.202214:15
    Mia Jouslehto

    EU:n metsäkatoasetus on etenemässä viralliseen hyväksyntään. EU-jäsenmaiden pysyvien edustajien sijaiset hyväksyivät kokouksessaan 21.12. metsäkatoasetuksen alustavan sovun, joka saavutettiin kolmikantaneuvotteluissa aiemmin joulukuussa.

    Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomi pidättäytyi äänestämästä ja jätti lausuman, jossa alleviivataan Suomelle erityisen ongelmallisia kohtia.

    Asetuksella pyritään minimoimaan EU:n osuus maailmanlaajuiseen metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen sekä vähentämään EU:n osuutta kasvihuonekaasupäästöissä ja biologisen monimuotoisuuden vähenemisessä.

    Asetus asettaa toimijoille velvoitteen metsäkatovapaiden tuotantoketjujen varmistamiseksi. Velvoite sisältäisi sekä metsäkatoa että metsien tilan heikkenemistä koskevan tarkastelun.

    Asetus kieltää asettamasta markkinoille hyödykkeitä ja tuotteita, jos niiden tuotanto on aiheuttanut metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä 31.12.2020 jälkeen. Suomessa potentiaaliset vaikutukset koskisivat erityisesti metsätalouden toimijoita sekä nautakarjan tuotantoa.

    Ministeriön mukaan asetusehdotuksen keskeisiin kohtiin ja niiden vaikutuksiin liittyy vielä avoimia kysymyksiä. Suomelle keskeisimmät ongelmat liittyvät asetuksen taannehtivuuteen, maatalousrakennusten tulkintaan sekä metsien tilan heikkenemisen määritelmään.

    Näistä syistä johtuen Suomi pidättäytyi äänestämästä ja jätti lausuman, jossa nostetaan esiin Suomen kannalta erityisen ongelmallisia kohtia.

    Asetusehdotus hyväksytään neuvostossa näillä näkymin virallisesti alkuvuonna 2023.

    Suomi on sitoutunut tavoitteeseen pysäyttää maailmanlaajuinen metsäkato vuoteen 2030 mennessä.

    Metsäkadon torjunta edistää Pariisin sopimuksen mukaisen 1,5 asteen hillintätavoitetta sekä luonnon monimuotoisuuden suojelua koskevia tavoitteita.

    Lisää aiheesta
    • Metsäkatoa vai ei? Puunkorjuuta joulukuussa 2022 Kirkkonummella. Puutavaratuotteet  ja -jalosteet ovat mukana EU:n asetuksen mukaisissa arvioinneissa.

      Metsiensuojelu | Metsäkatoasetuksesta alustava sopu EU:ssa — metsäkadon syntymistä arvioidaan vuoden 2020 lopun tilanteen mukaan

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin