Tarmo Kovaselta syntyi balalaikkaa soittava peikko. Kuva: Johannes Wiehn
Metsänhenkiä, riikinkukkoja, peikkoja – Mustilan puunveistopäivillä loihditaan taideteoksia moottorisahoilla
Puuvanhukset saavat uuden elämän, kun moottorisahaveistäjät päräyttävät sahat käyntiin Arboretum Mustilan puunveistopäivillä. Patsaat päätyvät luontopolulle kävijöiden iloksi.Tilaajalle
Kuva: Johannes WiehnAukiolla on telttakatoksia ja niiden vieressä kuormalavojen päällä satoja kiloja painavia paksuja rungonpätkiä, joista jokaisen sisällä on veistos. Se pitää vain sahata esiin. Ja osa on sahattukin.
Meteli on kuin suuressakin savotassa, kun moottorisahaveistäjät ulvottavat työvälineitään. Koreissa on jaossa korvatulppia, joilla yleisö voi suojata kuuloaan.
Valmiina on härkä ja kotka ja metsänkuningas Tapio, valmistumassa on eläimiä, ihmisiä ja hahmoja niiden väliltä. Karhuja, mökeiltä tuttuja puunveiston perusaiheita, ei näy. Tai ei ainakaan totutussa muodossa.
Katse tarttuu väkisinkin isopäiseen olentoon, joka hallitsee hiekkakenttää pitkät kädet ojolla ja kita apposen avoinna.
”Työn nimi on Basajaun”, sanoo Baskimaasta saapunut veistäjä Iñaki Olabarri Abendaño siirrettyään kuulosuojaimet sivuun. ”Se on baskien mytologian metsänhenki. Nimi merkitsee metsän herraa.”
Abendaño on ammatiltaan rakentaja, joka on opiskellut kuvanveistoa ja työstänyt monia materiaaleja.
”Yhdistän lomailemisen ja puunveiston. Puun kanssa työskennellessä tajuaa, ettei tiedä oikeastaan mitään, sillä koko ajan oppii niin paljon uutta.”
Materiaalia Helsingistä
Mustilan nelipäiväiset puunveistopäivät on uusi kesätapahtuma, jonka kotimaiset ja ulkomaiset taiteilijat löytyivät Puunveistäjät ry:n kautta. Kahtena ensimmäisenä päivänä oli työpajoja, joissa konkareiden opissa oli veistonharrastajia. Tapahtuma huipentuu yleisöviikonloppuun.
”Ensimmäinen kerta kun on kyseessä, niin kaikki on vielä harjoittelua. Aihiot painavat jopa tonnin, emmekä olleet miettineet niiden siirtelyä riittävästi”, sanoo Mustilan toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen.
Työstettävänä on poppeleita, kuusia, vaahteroita ja pajuja. Osa veistomateriaalista on peräisin Mustilasta ja osa Helsingin kaupungilta, jonka kanssa Arboretum Mustilalla on uusiin puistopuihin liittyvä hanke.
Puunveistopäivän teemana on pohjoisten metsien asukkaat sekä mytologian eläimet ja hahmot.
Veistokset jäävät Mustilaan, luontopolulle puulajipuiston keskelle, jossa puuvanhukset saavat jatkaa elämäänsä patsaiden muodossa.
”Täällä veistäjät tapaavat toisiaan, vaihtavat kokemuksia, ideoita ja ajatuksia. Tämä tapahtuma sopii tänne erinomaisesti.”
Essi Vainio veistää Mustilan eläimiä. Kuva: Johannes WiehnIso härkä, pieni karhu
”Ei kuulu mitään”, Juha Käkelä sanoo, vaikka on sammuttanut oman sahansa. ”Mennään sivummalle juttelemaan.”
Ylöjärvellä asuva Käkelä on kaksinkertainen moottorisahaveiston SM-voittaja ja yksi harvoista puunveiston ammattilaisista Suomessa. Mustilassa hän on tehnyt härän, yhden isoimmista töistään.
”Sain 21 vuotta sitten käytetyn moottorisahan, kun olin menossa hirrenveistokurssille. Ensimmäisestä tukista tuli hanhi, ja savusauna jäi sitten tekemättä.”
Ensimmäinen saha Husqvarna 246 on yhä käytössä. Ja sen lisäksi on monta muuta. Käkelällä on mukanaan kymmenisen sahaa, joissa on eripituisia laippoja.
Viitisen vuotta sitten Ennätystehdas-ohjelmassa Käkelä veisti maailman pienimmän karhun. Siitä tuli seitsemän senttiä korkea.
Käkelä on myynyt töitään kotisivujensa kautta ja Instagramin ja Facebookin avustuksella ympäri maailmaa, Etelä-Koreaan ja Amerikkaan asti. Yksi veistoksista on presidentti Sauli Niinistöllä, joka sai Käkelältä joululahjan.
”Puinen hauki, jonka perässä on O-kirjan”, Käkelä sanoo ja virnistää.
Rankin tilaustyö oli tehdä viisimetriseksi katkaistun männyn huipulle kotka. Nosturin kopissa on 140 senttiä korkea reuna, jonka yli oli kurkotettava sahan kanssa.
”Siinä meni 10 tuntia aika vaativassa työasennossa. Kun ajelin kotiin, olin hyytelöä koko äijä.”
Kubismista eläinhahmoihin
Tarmo Kovanen työstää balalaikkaa soittavaa peikkoa. Raija Siren polttaa väriä työhönsä Uni, jossa käpy kätkee sisäänsä uinuvan pienokaisen kasvot. Essi Vainio veistää pitkällään olevaan pölliin Mustilan eläimiä.
Taisto Pehkosen Köynnös ja katalonialaisen Fatima Naranjo Almenaran työ Soul of Trees edustavat puunveiston taiteellista suuntausta, jossa ei ole hahmoja. Niin ikään katalonialaisen Lluis Ribata Coma Crosin kubistisessa naisvartalossa on picassomaisia vaikutteita.
Vesa Kuukka on veistänyt kanteleensoittajan ja samalla penkin, jolle voi istahtaa musikantin viereen.
”Halkeama lähtee sydänpuusta, joten vedän sahalla siihen asti railon. Se ei estä halkeamia mutta vähentää niitä”, hän selittää asiasta kyselevälle keski-ikäiselle parille.
Isovanhempiensa kanssa tapahtumaan tulleet Emma ja Eemeli Sundqvist ovat siirtyneet sahojen jylinästä luontopolulle, jossa he kiipeilevät Pekka Niskasen työn päällä. Se on hankittu Mustilaan puunveiston SM-kisoista Heinolasta vuonna 2018.
Sisarukset ovat kiipeilleet veistosten lisäksi myös kivillä, ja se on ollut molemmista kivaa.
”Parasta oli mansikat”, Emma kuitenkin sanoo hetken mietittyään. Niitä löytyi luontopolun varrelta.
Metsänhengen viimeisteli kitaan sytytetty nuotio. Kuva: Johannes WiehnKotka nousee lentoon
Hallitseva moottorisahaveiston Suomen mestari Timo Peiponen työstää elämänsä ensimmäistä riikinkukkoa.
”Vähän liian iso pää, mutta ei haittaa. Mukava kokeilla vähän erilaisia juttuja.”
Mallina ovat olleet netistä löytyneet kuvat. Riikinkukkoa ennen syntyi työ Lentoon lähtö, joka esittää valtavaa kotkaa. Sen siivet Peiponen kiinnitti lohenpyrstöliitoksella ja kiiloilla.
”Yhtään niin isoa työtä en ole ennen tehnyt. Tänään olen oppinut uusia juttuja pyrstön tekemisestä, kun olen yrittänyt saada puuhun röpelöä pintaa.”
Peiposella on takana kolme vuotta moottorisahaveistoa ja 10 vuotta puusepän töitä. Hän on tehnyt nyt pari vuotta eläinveistoksia, pääasiassa eri lintuja.
”Aluksi ajattelin, etten osaa, mutta tilasin Amazonin kautta kirjan, jossa oli seikkaperäisiä ohjeita veistosten teosta. Amerikassa alan kirjallisuutta julkaistaan paljon. Ensimmäinen työni oli sukulaisen tilaama karhu, ja kun onnistuin siinä, aloin innostua.”
Ensimmäinen karvinlaippa oli hyvä ja käytössä yhä, mutta sen lisäksi Peiposen työmaalla lojuu useita sahoja, poria ja rälläköitä. Haalarin mainostamat sponsorit Huliswood ja Jyväskylän konesaha ovat tukeneet Peiposta varustehankinnoissa.
”Varusteet maksavat. Nytkin on mukana työkaluja yli 5 000 euron edestä.”
Metsänhenki tulessa
Santtu Vekkeli, Sofia Seittenranta-Vekkeli ja Niilo Seittenranta-Vekkeli ovat tulleet Mustilaan Inkeroisista.
”Onhan tämä poikkeuksellinen tapahtuma”, sanoo kuvanveistoa harrastava Sofia, joka tuli hakemaan inspiraatiota.
Hyvä kelikin sattui, niin mikäs on ollessa. Parivuotias Niilokin on viihtynyt hyvin matkassa.
”Patsas, jossa oli kivet silminä, jäi kyllä mieleen”, Sofia miettii.
Siis Basajaun. Sen äärelle alkaa kokoontua väkeä, sillä Abendaño on rakentanut metsänhengen suuhun tulipesän ja sytyttää pilkkeet roihuamaan. Samalla hän kärvistää Basajaun poskia, sieraimia ja otsaa tummaksi kaasupolttimella.
Olennon päässä törröttää katajanoksia hiuksina. Abendañon halusi luoda hauskan ja pelottavan olennon, ja siinä hän onnistui hyvin. Puhelimien kamerat räpsyvät, kun suussa palava nuotio levittää savun tuoksua ympärilleen.
Poppeli kiva, haapa hiekkainen
Puolenpäivän aikaan sahojen jyrinä sammuu. Käkelä pitää pienen esitelmän yleisölle ja vastaa kysymyksiin. Hän muistuttaa veistäjänalkuja varovaisuudesta.
”Turvahousut on ehdoton juttu. Ne on minulla aina päällä ennen kuin edes kosken sahaan. Jos laippa hipaisee reiteen, tulee pahaa jälkeä. Silmät ja korvat pitää suojata myös.”
”Kerro Tomskista”, yleisön joukosta pyydetään.
Käkelä oli pari vuotta sitten Siperiassa Tomskissa kutsukilpailussa, jonne veistäjät pyydettiin näyttöjen perusteella. Paikalla oli 250 maailman moottorisahaveiston huippua, ja jokainen sai henkilökohtaisen avustajan, täyden ylöspidon ja korvaukset, vaikka ei olisi päässyt palkinnoille.
”Meitä kohdeltiin kuin kuninkaallisia”, Käkelä summaa ja alkaa puhua puiden erosta.
Poppelia, raitaa, terijoensalavaa ja pajuja on kiva työstää. Haapa sen sijaan nostaa hiekkaa runkoon, ja se on myrkkyä sahalle. Tuoretta puuta kun veistää, saa vääjäämättömästi syntyvät halkeamat ohjattua kohtaan, jonne ne haluaa.
”Sahatessa oppii aina uutta. Vaikka sen, kuinka silmäluomen voi tehdä eri lailla. Sahaaminen on parasta, mitä ihminen voi tehdä.”
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 6/2020.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
