Asiantuntijalta: Metsien käytöllä on iso merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä

Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta on välttämätöntä, että metsien hoidon ja käytön ilmastohyötyjä katsotaan kokonaisuutena. Viime vuodet sekä kotimaassa että EU päätöksenteossa metsien käyttöä on lähinnä pyritty rajoittamaan. Metsiä on tarkasteltu ongelmien kautta, onneksi nyt ilmastopoliittinen metsäkeskustelu vaikuttaisi järkevöityvän.

Metsien käytön edistäminen vahvasti ideologista politiikan tekoa vastaan on kieltämättä ollut haastavaa. Komissio tarjosi varapuheenjohtajansa Fras Timmermansin johdolla ratkaisuksi sääntelytsunamia. Suurin osa ehdotuksista onneksi onnistuttiin kääntämään ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta suotuisaksi.

Esimerkiksi uusiutuvan energian direktiivi ei lopulta rankannut metsäenergiaa fossiilisten kanssa samaan kategoriaan ja Ilmastotaksonomian kriteerit fiilautuivat toteuttamiskelpoisiksi. Haasteita riittää toki vielä esimerkiksi ennallistamisasetuksen ja maaperäsäädösten kanssa. Tavoitteena on, että tulevan komission työohjelma näkisi myös biotalouden mahdollisuudet.

Kotimaan politiikassa ilmastonmuutoksen hillinnälle hallitusohjelman tarjoaa ratkaisuja. Orpon hallitus näkee ohjelmassaan metsien käytön hyödyt ja ohjelma antaa eväitä siirtyä pois fossiilitaloudesta biokiertotalouteen. Ohjelmassa tunnustetaan myös realistisesti haasteet saavuttaa metsien hiilensidonnan EU tavoitteet.

Aiempina vuosina tehdyt päätökset eivät valitettavasti perustu tosiasialliseen tilanteeseen metsissä, vaan olivat puhdasta politiikkaa. Jatkuvasti kasvavat hiilinielut ovat käytännössä mahdottomia, jossain vaiheessa ilman vahvoja metsänhoidon panostuksia metsät kääntyvät hiilen lähteeksi. Myös lähtöoletukset vaihtuvat jatkuvasti. Esimerkiksi luonnonvarakeskus päivitti juuri vertailutasoa, mihin metsänielua verrataan.

MTK:n perusviesti EU päätöksentekoon sekä tulevalle komissiolle on selkeä. EU:ssa on ymmärrettävä metsien ja niiden taloudellisen käytön erilaisuus eri puolilla Eurooppaa. Suomen tarina kestävän metsätalouden taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöllisistä hyödyistä tulee tuntea paremmin EU:ssa.

Terve ja kasvava metsä turvaa parhaiten metsien hiilinieluja. Hakkuiden rajoittaminen ei ole ilmastosyistä perusteltua, sillä se voisi johtaa metsien hoidon vähenemiseen sekä heikentää fossiilisten materiaalien ja energian korvaamiseen käytettävien puupohjaisten materiaalien saatavuutta. Hakkuiden ja metsänhoidon vähentäminen voisi johtaa siten metsien kasvun ja pitkän aikavälin hiilivarastojen heikkenemiseen.

Hiilen varastoiminen metsään pitkäksi aikaa on ilmaston kannalta riskialtista, sillä erilaiset tuhot yleistyvät ajan myötä. Kestävä ja aktiivinen metsänhoito edistää myös laadukkaan puuraaka-aineen tuottamista ja edesauttaa metsiä pysymään terveinä ja vastustuskykyisinä muuttuvassa ilmastossa.

Euroopassa on varaa lisätä metsien kestävää hyödyntämistä myös fossiilisten korvaamiseen ja laadukkaaseen puutuotteiden tuotantoon. Tulevaisuus turvataan aktiivisella metsänhoidolla.

Luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuva biokiertotalous on tärkeä osa EU:n vihreää siirtymää. Hakkuiden rajoittaminen esimerkiksi Suomessa voisi siirtää hakkuita muihin maihin, joissa metsien käytön kestävyyden standardit ovat huomattavasti alhaisemmat. Myös puun liikkuvuus tulee varmistaa panostamalla metsäteollisuuden investointiedellytyksiin ja toimintaympäristön ennakoitavuuteen.

Metsäteollisuuden tuotteiden käyttöä ja innovointia on edistettävä laajasti. Pitkäikäiset puurakentamisen tuotteet ovat tärkeitä, mutta vain osa puubiomassasta soveltuu sahatavaran tuotantoon. Metsäbiomassaa käytetään markkinoiden kautta sekä tarkasti että resurssitehokkaasti jo nykyään korkean jalostusasteen ja päivittäiskäytön tuotteisiin. Lainsäädännöllä ei tule estää metsäraaka-aineeseen pohjautuvien biokiertotalouden tuotteiden kilpailukykyä, se hyödyttäisi fossiilitaloutta.

Viimeaikojen keskustelussa monimuotoisuuden turvaaminen nostetaan entistä useammin ilmastonmuutoksen hillinnän työkaluksi. Hyvinvoiva luonto on tulevaisuudelle äärimmäisen tärkeä. On kuitenkin syytä olla tarkkana, että luontokeskustelussa ymmärretään kokonaisuudet. Monimuotoisuuden turvaamisenkin tulee olla oikein kohdennettua ja tehokasta. Heikosti toteutettuna metsien terveys kärsii, metsätuhojen riski kasvaa ja samalla hiilipäästöt voivat ryöpsähtää kasvuun.

Monimuotoisuudesta kiinnostuneiden kannattaa pistää merkille, että MTK julkaisee monimuotoisuustiekarttansa lähiaikoina.

Marko Mäki-Hakola

metsäjohtaja

MTK