Tutkimus: Ojitettujen soiden ravinnevalumat jatkuvat vuosikymmeniä ojituksen jälkeen

Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistutkimus osoitti, että metsistä valuu vesistöihin kaksi kertaa enemmän typpeä ja fosforia kuin aikaisemmin oli arveltu. Uutena tietona kävi ilmi myös se, että ojitettujen soiden ravinnevalumat jatkuvat vuosikymmeniä ojituksen jälkeen. Metsien ravinnekuormitus on suurinta Pohjanmaalla ja Kainuussa, missä on paljon ojitettuja soita. Tutkimus valmistui viime vuonna.

”Aiemmin luultiin, että ojituksen ravinnepäästövaikutus on noin kymmenen vuotta. Nyt näyttäisi siltä, että se on pysyvä”, sanoo tutkimusprofessori Leena Finér Luonnonvarakeskuksesta.

Uuden tiedon valossa erilaiset ravinteiden ja humuksen kaappaamiskonstit ojituksen yhteydessä ja sen jälkeen ovat entistäkin tärkeämpiä. Kunnostusojitusten aiheuttamia ravinnepäästöjä voidaan vähentää erilaisilla vesiensuojeluratkaisuilla, kuten pintavalutuskentillä, laskeutusaltailla, lietekuopilla ja putkipadoilla.

Finérin mukaan kuormituksen vähentämiseksi tarvitaan sekä tehokkaita vesiensuojelutoimia että muutoksia metsänkäsittelymenetelmiin. Hän ei kuitenkaan näe tarvetta kunnostusojitusten täyskieltoon.

”Mikäli puuntuotantoa halutaan harjoittaa turvemailla, on maaperän vesitalous hoidettava kuntoon, ja siihen tarvitaan kunnostusojituksia. Jossakin määrin turvemaiden puuntuottokykyä voidaan pitää yllä myös huolehtimalla siitä, että soilla on yli sadan kuution puustopääoma hehtaarilla. Haihdutuksellaan puusto pitää veden riittävän matalalla. Puustopääomaa voidaan lisätä lannoittamalla.”

Finér katsoo, että kuormituksen alueelliset erot tulisi ottaa paremmin huomioon metsätalouden harjoittamisessa ja vesiensuojelussa ja että kunnostusojituksia olisi syytä välttää erityisesti Pohjanmaan alueella ja Kainuussa.

”Suometsien fosforilannoituksen lopettaminen ja siirtyminen hidasliukoisiin lannoitteisiin on osaltaan vähentänyt fosforikuormitusta.”

Finér ei ole erityisen innostunut ojitettujen soiden ennallistamisesta, koska se aiheuttaa hetkellisesti suuren ravinnekuorman.

”Liikkeelle voi lähteä jopa sadan vuoden fosforikuorma. Osa ojitetuista soista kannattaakin jättää ennallistumaan itsekseen.”

Tällä hetkellä metsiä on ojitettu noin 5,5 miljoonaa hehtaaria. Leena Finérin mukaan tästä alasta noin miljoona hehtaaria voisi jättää vaille kunnostusojitusta.