Selvitimme, miten 10 000 euron puukauppatulo sijoitetaan joko riskiä kaihtaen tai riskiä ottaen
Puukaupan jälkeen koittaa metsänomistajan tilipäivä. Mutta miten varat kannattaisi sijoittaa?Tilaajalle
Kuva: Lari LievonenKeskiverto suomalainen metsänomistaja on kiinnostunut sijoittamisesta mutta kaihtaa sijoittamiseen liittyvää riskiä. Jos metsä muodostaa suurimman omaisuuserän, puukauppatulojen sijoittamista esimerkiksi arvopapereihin kannattaa kuitenkin harkita.
”Sijoittajien joukossa metsänomistajat ovat varovaisimpia, ja juuri siksi heidän kannattaisi sijoittaa muuhunkin kuin metsään. Turvallisinta sijoittamista on hajauttaa varallisuus eri omaisuusluokkiin”, sanoo osake- ja rahastovälittäjä Nordnetin maajohtaja Suvi Tuppurainen.
Hajauttaminen tuo turvaa myös yllättävien tilanteiden varalta. Jos talouteen tarvitaan nopeasti lisätuloja, metsäkiinteistöstä niitä voi olla vaikea irrottaa. Arvopapereista rahat sen sijaan saa käyttöön parissa päivässä.
”Kun varallisuus on hajautettu, yhden omaisuuserän huono kehitys ei vie sijoitusta pakkaselle, sillä jokin toinen erä voi samaan aikaan kehittyä paremmin”, muistuttaa Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.
Mieti tavoitteesi
Ennen sijoituspäätöksen tekoa kannattaa pohtia hetki omia tavoitteitaan. Onko tavoite konkreettinen, kuten esimerkiksi auton tai loma-asunnon hankinta? Onko rahoille muuta tarvetta tulevaisuudessa ja millä aikataululla?
Kannattaa pohtia myös sitä, miten sietää epävarmuutta, ja sitä, miten paljon haluaa käyttää aikaa sijoitustensa parissa. Viekö ajatus pakkaselle painuvista sijoituksista sinulta yöunet? Onko tavoitteena hoitaa sijoituksia aktiivisesti vai sopiiko omalle kohdalle paremmin osta ja pidä -tyyli?
”Etukäteissuunnittelu auttaa hahmottamaan omaa sijoittajaprofiiliaan ja ajankäyttöään sekä toimimaan järkevästi erilaisissa markkinatilanteissa”, Sari Lounasmeri sanoo.
”Osakemarkkinoille ovat tyypillisiä nopeat ja voimakkaat reaktiot niin ylös- kuin alaspäin. On hyvä miettiä etukäteen, miten näihin suhtautuu. Osa elää aktiivisesti mukana käänteissä ostaen ja myyden. Moni päättää olla tietoisesti passiivinen eikä reagoi lyhyen aikavälin heiluntaan mitenkään.”
Tutustu palveluihin
Omaa sijoitusprofiilia ja itselle parhaiten sopivia sijoitusvaihtoehtoja voi myös kartoittaa yhdessä pankin rahoitusasiantuntijan kanssa.
”Monilla pankeilla on tarjolla sekä digitaalisia palveluita että verkkotapaamisia, joissa kysymyksiin vastaamalla voidaan löytää sopivia sijoituskohteita. Neuvontapalveluihin kannattaa tutustua, etenkin kun ne pääsääntöisesti ovat maksuttomia. Kartoituksen perusteella saa esimerkiksi ehdotuksia sopivista rahastoista”, Suvi Tuppurainen kertoo.
Arvopapereihin kannattaa sijoittaa vain niin sanottua kärsivällistä rahaa, jonka käyttöön ei ole tarvetta useampaan vuoteen. Kun sijoitusaika on pitkä, markkinoiden laskiessa on aikaa odottaa uutta nousua.
”Jos sijoitushorisontti on hyvin lyhyt ja kyseessä on esimerkiksi asunnon käsiraha, kukaan ei osaa ennustaa kyllin turvallista sijoituskohdetta”, Tuppurainen huomauttaa.
Hajauta huolella
Varovainen sijoittaja on perinteisesti sijoittanut varoistaan noin puolet korkosijoituksiin ja korkeintaan puolet osakesijoituksiin. Nykyinen markkinatilanne ei kuitenkaan Lounasmeren mukaan puolla korkosijoituksia.
”Korkorahastoja pidetään matalahkon riskin sijoituskohteina, mutta tällä hetkellä matalan riskin korkosijoituksista ei saa lainkaan tuottoa. Itse ajattelen, että kun korkopuolella pitäisi ottaa isommin riskiä tuottoa saadakseen, sijoitan mieluummin osakemarkkinoille.”
Osakemarkkinoilla varovainen sijoittaja huolehtii hyvästä hajautuksesta. Helppo tapa saavuttaa laaja hajautus on sijoittaa passiivisiin indeksirahastoihin tai matalan kulurakenteen osakerahastoihin.
”Indeksirahastossa sijoitukset tehdään automaattisesti ennalta kerrotun kaavan mukaisesti. Rahasto voi sijoittaa esimerkiksi Helsingin pörssin suurimpiin yhtiöihin”, Lounasmeri kertoo.
Suorat osakesijoituksetkaan eivät ole varovaisen sijoittajan kohdalla poissuljettu vaihtoehto, kunhan valinta kohdistuu niin sanottuihin arvoyhtiöihin.
”Nämä yhtiöt ovat suuria, vakaita ja omalla alallaan johtavia pörssiyhtiöitä. Ne eivät ole velkaantuneita ja jakavat omistajilleen tasaisesti hyvää osinkoa”, Lounasmeri sanoo.
Tuppurainen muistuttaa, että riskiä voi entisestään pienentää sijoittamalla eri rahastoihin.
”10 000 euron kertasumman hajauttaisin useampaan kohteeseen.”
Muista kasvuyhtiöt
Hajauttaminen on tärkeää myös sellaiselle sijoittajalle, joka on valmis ottamaan enemmän riskiä. Mutta siinä, missä varovainen sijoittaja pitäytyy suurissa ja vakaissa yhtiöissä, riskisijoittaja voi valikoida salkkuunsa myös esimerkiksi kasvuyritysten osakkeita.
Vastaperustetuille ja kasvuvaiheessa oleville yrityksille on perustettu pörssiin First North -markkinapaikka. First North tarjoaa mahdollisuuden sijoittaa yhtiöön jo toiminnan varhaisessa vaiheessa, jolloin sekä sijoitusten riskit että tuottomahdollisuudet voivat olla päämarkkinoita suuremmat.
Tammikuun lopussa 2021 First North -markkinapaikalle oli listattu 31 kasvuyhtiötä.
”Tuottoa tavoitteleva sijoittaja voisi esimerkiksi sijoittaa indeksirahaston kautta 5 000 euroa suuriin yhtiöihin ja valita itse First North -markkinapaikalta viisi yhtiötä, joihin sijoittaa loput 5 000 euroa, tuhat euroa per yhtiö”, Sari Lounasmeri ehdottaa.
Toinen vaihtoehto on jakaa summa viiteen osaan ja sijoittaa suoriin pörssiosakkeisiin 2 000 euroa per yhtiö. Kannattaa ottaa huomioon myös ajallinen hajautus eikä sijoittaa kaikkea kerralla.
Riskiä voi ottaa myös poistumalla laajasta indeksistä ja sijoittamalla varat esimerkiksi muutamaan toimialarahastoon tai pörssilistattuun ETF-rahastoon, jotka seuraavat tiettyä toimialaa.
”Viime vuonna sekä suosituimpien että tuottoisimpien ETF-rahastojen listoja hallitsivat teknologiayhtiöihin ja kestävään energiaan sijoittavat rahastot. Tänä vuonna silmällä pidettäviä teemoja ovat esimerkiksi tekoäly, Kiina ja Aasia sekä uusiutuva energia”, Suvi Tuppurainen sanoo.
Luota tuntumaasi
Omaa riskinottohaluaan kannattaa kuulostella säännöllisesti, sillä se usein vaihtelee elämäntilanteen mukaan. Jos oma taloudellinen tilanne on vakaa, riskiäkin voi ottaa enemmän. Voi myös käydä niin, että alkujaan varovainen sijoittaja huomaa kokemuksen myötä riskinottokykynsä kasvaneen.
Omaa perusluonnettaan ja vaistojaan kannattaa noudattaa. Yleensä sijoittajalla on vatsanpohjassaan tunne siitä, mikä määrä riskiä on hänelle itselleen sopiva.
”Riski on sopivalla tasolla silloin, kun edelleen nukkuu yönsä hyvin eivätkä sijoitukset stressaa tai harmita”, Sari Lounasmeri sanoo.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 2/21.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
