Uusissa majoitustiloissa on antureita, joilla mitataan monin tavoin majoittujien ja puurakennuksen vuorovaikutusta. Kuva: Rami Marjamäki
Juho Aalto aloitti maailman mitassa ainutlaatuisen tutkimusaseman johtajana
Helsingin yliopiston metsäasemalla Juupajoella yhdistyvät metsän, ilmakehätieteiden ja puurakentamisen tutkimus.Tilaajalle
Hyytiälä on ollut Juho Aallon työpaikka jo 13 vuotta. Metsäaseman pihapiiri on hiljan muuttunut, sillä uudet ruokala- ja majoitusrakennukset valmistuivat viime syksynä. Kuva: Rami MarjamäkiHyytiälän metsäaseman uutena asemanjohtajana aloitti vuoden alussa maatalous- ja metsätieteiden tohtori Juho Aalto. Juupajoella sijaitsevalla Helsingin yliopiston asemalla ja Aallolla on pitkä yhteinen historia. Hän on työskennellyt siellä tutkijana jo 13 vuoden ajan.
Hyytiälä on maatalous–metsätieteellisen tiedekunnan yksikkö, jossa on koulutettu metsänhoitajia 1900-luvun alusta lähtien. Lisäksi Hyytiälässä tutkitaan ilmakehätieteitä, paljolti metsän ja ilmakehän vuorovaikutusta.
Aallon alaa ovat olleet juuri ilmakehätieteiden aiheet. Hän on tehnyt niistä lukuisia tutkimuksia.
Vain teoreetikoksi Aaltoa ei kuitenkaan kannata leimata. Siitä todistaa tietokoneen näytön alla lojuva ruuvimeisseli.
”Täällä kaikki joutuvat tekemään kaikkea.”
”Minua on aina kiinnostanut laaja-alaisesti metsien käyttö, metsäluonto ja kaikki, mitä metsäalalla tehdään.” Juho Aalto
Muutenkaan Aaltoa ei haittaa, että tehtävät muuttuivat.
”Olin jo vähän pitemmän aikaa ollut kiinnostunut tästä tehtävästä, kun tiesin että edeltäjäni on eläköitymässä. Minua on aina kiinnostanut laaja-alaisesti metsien käyttö, metsäluonto ja kaikki, mitä metsäalalla tehdään.”
Hyytiälässä metsäntutkimuksen ja -hoidon seuraamiseen on mittavat mahdollisuudet. Aseman omilla 30 hehtaarin metsillä ja ympäröivillä Metsähallituksen useiden tuhansien hehtaarin mailla on lukuisia koealoja, joilla tehdään pitkäaikaista seurantaa. Myös soita tutkitaan, sillä niitä on lähistöllä paljon.
Jakkaran kolmantena jalkana Hyytiälässä tutkitaan puurakentamista. Puitteet tarjoavat uudet puusta tehdyt ruokala- ja majoitusrakennukset. Niihin on asennettu antureita, jotka mittaavat rakenteiden käyttäytymistä ja ihmisen ja rakennusten vuorovaikutusta.
”Suomessa on vielä vähän uutta puurakentamista, joten Hyytiälä on oppimiskohde. Menee vielä monta vuotta, ennen kuin tulokset saadaan päättäjien käyttöön”, Aalto arvioi.
Jos hehtaareissa laskettuna Hyytiälässä painottuukin metsäntutkimus, niin henkilöstön määrässä johtaa ilmakehätutkimus.
”Ilmakehätutkimuksen porukka on hieman yli puolet 26-henkisestä työyhteisöstämme.”
Hyytiälää pidetään maailman johtavana ilmakehätieteiden tutkimusasemana.
”Sellaisena kokonaisuutena kuin täällä, ilmakehää ei ole tutkittu missään muualla. Saksalaisilla on erittäin hyvää erikoistunutta tutkimusta ilmanlaadusta, samoin kiinalaisilla. Kun tutkimusta alettiin tehdä Suomessa, todettiin, että kannattaa koota kaikki aiheeseen liittyvät tieteenalat yhteen.”
Juho Aalto on hankkinut tutkijan meriittinsä ilmakehätieteistä, joihin liittyy kuvassa näkyvä pallotutka. Kuva: Rami MarjamäkiHyytiälän tutkijat ovat jo tehneet läpimurron osoittaessaan, että metsien luontainen aerosolituotanto vaikuttaa ilmakehään.
”Tätä läpimurtoa ei ole vielä päästy hyödyntämään. Aerosoleilla on sekä viilentäviä että lämmittäviä vaikutuksia, mutta nettomääräisesti luontaisista lähteistä peräisin olevat aerosolit lopulta viilentävät ilmastoa. Nyt koetetaan osoittaa, miten kokonaisuus toimii ja miten sitä voitaisiin hyödyntää.”
Aalto korostaa, että eri tieteidenalojen välillä ei ole Hyytiälässä raja-aitoja. Ilmakehätieteet ja metsäntutkimus hyödyntävät ja hyödyttävät toisiaan. Hän haluaa kehittää Hyytiälää edelleen moni- ja poikkitieteellisen kokonaisuuden suuntaan.
”Pidän itseäni mahdollistajana, joka varmistaa, että Hyytiälässä kaikilla on käytännön edellytykset keskittyä töihinsä”, Aalto toteaa.
”Haluan, että täällä käydessään ihmiset kokevat olleensa itselleen merkityksellisessä paikassa.” Juho Aalto
Uusi asemanjohtaja haluaa myös, että Hyytiälä näkyy.
”Yksi tehtävämme on yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Meillä käy paljon vierailijoita, joille on järjestetty tiedekasvatusta – esikoululaisista opiskelijoihin ja tutkijoihin.”
Tuoreimpana esimerkkinä vuorovaikutuksesta on Hyytiälässä aloittava Pirkanmaan Ilmastotoimintakeskus. Kyseessä on kaksivuotinen hanke, jolla maakunta pyrkii vastaamaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon haasteisiin.
Aalto osallistuu myös opettamiseen. Perinteisesti asemanjohtajalla on ollut opetusvastuuta esimerkiksi metsätieteiden opiskelijoiden parin kuukauden kesäkurssilla.
Hyytiälän perinteistä Aalto haluaa säilyttää avoimuuden ja luottamuksen ilmapiirin.
”Meillä ei ole kieltokylttejä, vaan luotamme siihen, että kävijät tuntevat omistajuutta ja toimivat vastuullisesti. Ovet ovat auki sellaisissa paikoissa missä pitää olla, grillipaikkoja saa käyttää eikä tarvitse kulkea vain merkityillä poluilla.”
”Haluan, että täällä käydessään ihmiset kokevat olleensa itselleen merkityksellisessä paikassa.”
Aallolle merkityksellisiä paikkoja ovat vanhat metsät, joita löytyy Hyytiälän ympäristöstä löytyy runsaasti.
"Täällä on paljon mielenrauhan paikkoja.”
Sellaisia löytyy varmasti myös Hyytiälään pian tehtäviltä hiihtoladuilta, jonne Aalto aikoo suunnata työpäiviensä jälkeen helmi–maaliskuussa.
Juho Aalto kertoo löytävänsä Hyytiälästä mielenrauhan paikkoja. Yksi sellainen on vanhojen rakennusten tunnelmallinen pihapiiri. Kuva: Rami MarjamäkiJuho Aalto
40-vuotias.
Harrastaa vapaa-aikanaan metsästystä, kalastusta, retkeilyä, luontokuvausta sekä hiihtoa murtomaahiihdosta kevyeen vapaalaskuun.
Metsässä liikkuessa harjoituttaa ”metsällistä silmää” eli tarkastelee, mitä metsän historiassa on tapahtunut ja miltä metsä voisi tulevaisuudessa näyttää eri kasvatusvaihtoehdoilla.
Puoliso Pauliina Schiestl-Aalto työskentelee Hyytiälän ilmakehätutkimuksen SMEAR-aseman koordinaattorina.
Jälkikasvua 11- ja 13-vuotiaat pojat.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
