Huoltovarmuusajattelu on suomalaisten selkäytimessä – mummot ja persvakoäijät pitävät Suomea pystyssä

Maaliskuun Aarteen punaisena lankana kulkevat kädentaidot, niihin liittyvä liiketoiminta sekä omin käsin tekemisen elämään tuoma mielihyvä ja omavaraisuus.

Kansijutussamme kymenlaaksolainen nuori yrittäjä on kehittänyt uudentyyppisiä, luontomatkailua palvelevia hirsirakennuksia (s. 42).

Alle 30 neliömetrin piharakennuksille on muutenkin luvassa kasvavat markkinat nyt, kun niihin ei enää tarvita rakennuslupaa. Alan yritykset kertovat kuluttajien yhteydenottojen lisääntyneen. Taitava rakentaa omista puista.

Rantasalmella pariskunta on kunnostanut historiallista hirsi­taloa ja oppinut samalla niin paljon rakennusperintömme vaalimisesta, että järjestää nykyään aiheesta kursseja (s. 50).

Upeita neulepuseroita suunnittelevat kaksossiskokset ovat kaikin tavoin 2020-luvun ajanhermolla, varsinkin laatiessaan ohjeita myös kotimaisten alkuperäisrotujen villasta kehrätyille langoille (s. 10).

Mielekästä omin käsin tekemistä edustavat myös leipominen (s. 60) ja taimikonhoito (s. 24). Jälkimmäisessä kannattaa panostaa ergono­miaan, jottei käsivarsien kivistys vie voittoa innokkuudesta. Kokeilimme neljät metsätyöhön soveltuvat raivaussahavaljaat.

Arvostan jokaista mummoa, joka opettaa lapsenlastaan marjastamaan ja sienestämään, jokaista pappaa, joka neuvoo pilkkimisen niksit, sekä jokaista maaseudun rasvakouraa, joka keksii, korjaa ja huoltaa pihanperän pajassaan.

Ronski nimitys ”persvakoäijä” viittaa siihen, että tarpeen vaatiessa hän kumartelee hankaliin työasentoihin myös tilanteissa, joissa yllä ei ole asianmukaista työhaalaria – esimerkiksi silloin, kun naapuri tai ohikulkija tarvitsee apua.

Kädentaitoja ja omavaraista elämäntapaa tukevan hiljaisen tiedon siirtäminen eteenpäin on tärkeää aikana, jolloin maailma hukkuu roskaan ja valeinformaatioon.

Kotitalouksissa pilkotaan tähän aikaan vuodesta polttopuita ja varaudutaan alkavaan kasvukauteen, tarkoittaapa se taimien istuttamista metsään tai siementen kylvämistä puutarhamultaan.

Historia on iskostanut huoltovarmuus- ja ruoka­turva-ajattelun suomalaisten selkäytimeen. Me kaikki yhdessä voimme vaikuttaa siihen, että tämä arvokas perintö ei katkea.