• Huoltovarmuusajattelu on suomalaisten selkäytimessä – mummot ja persvakoäijät pitävät Suomea pystyssä

    ”Kädentaitoja ja omavaraista elämäntapaa tukevan hiljaisen tiedon siirtäminen eteenpäin on tärkeää aikana, jolloin maailma hukkuu roskaan ja valeinformaatioon”, kirjoittaa Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen.
    Me kaikki voimme vaikuttaa siihen, että arvokas kädentaitojen ja omavaraisuuden perintö ei katkea.
    Me kaikki voimme vaikuttaa siihen, että arvokas kädentaitojen ja omavaraisuuden perintö ei katkea. Kuva: Carolina Husu
    Metsä|Historia ja perinne
    24.3.202509:00
    Pääkirjoitus
    Mari Ikonen

    Maaliskuun Aarteen punaisena lankana kulkevat kädentaidot, niihin liittyvä liiketoiminta sekä omin käsin tekemisen elämään tuoma mielihyvä ja omavaraisuus.

    Kansijutussamme kymenlaaksolainen nuori yrittäjä on kehittänyt uudentyyppisiä, luontomatkailua palvelevia hirsirakennuksia (s. 42).

    Alle 30 neliömetrin piharakennuksille on muutenkin luvassa kasvavat markkinat nyt, kun niihin ei enää tarvita rakennuslupaa. Alan yritykset kertovat kuluttajien yhteydenottojen lisääntyneen. Taitava rakentaa omista puista.

    Rantasalmella pariskunta on kunnostanut historiallista hirsi­taloa ja oppinut samalla niin paljon rakennusperintömme vaalimisesta, että järjestää nykyään aiheesta kursseja (s. 50).

    Upeita neulepuseroita suunnittelevat kaksossiskokset ovat kaikin tavoin 2020-luvun ajanhermolla, varsinkin laatiessaan ohjeita myös kotimaisten alkuperäisrotujen villasta kehrätyille langoille (s. 10).

    Mielekästä omin käsin tekemistä edustavat myös leipominen (s. 60) ja taimikonhoito (s. 24). Jälkimmäisessä kannattaa panostaa ergono­miaan, jottei käsivarsien kivistys vie voittoa innokkuudesta. Kokeilimme neljät metsätyöhön soveltuvat raivaussahavaljaat.

    Arvostan jokaista mummoa, joka opettaa lapsenlastaan marjastamaan ja sienestämään, jokaista pappaa, joka neuvoo pilkkimisen niksit, sekä jokaista maaseudun rasvakouraa, joka keksii, korjaa ja huoltaa pihanperän pajassaan.

    Ronski nimitys ”persvakoäijä” viittaa siihen, että tarpeen vaatiessa hän kumartelee hankaliin työasentoihin myös tilanteissa, joissa yllä ei ole asianmukaista työhaalaria – esimerkiksi silloin, kun naapuri tai ohikulkija tarvitsee apua.

    Kädentaitoja ja omavaraista elämäntapaa tukevan hiljaisen tiedon siirtäminen eteenpäin on tärkeää aikana, jolloin maailma hukkuu roskaan ja valeinformaatioon.

    Kotitalouksissa pilkotaan tähän aikaan vuodesta polttopuita ja varaudutaan alkavaan kasvukauteen, tarkoittaapa se taimien istuttamista metsään tai siementen kylvämistä puutarhamultaan.

    Historia on iskostanut huoltovarmuus- ja ruoka­turva-ajattelun suomalaisten selkäytimeen. Me kaikki yhdessä voimme vaikuttaa siihen, että tämä arvokas perintö ei katkea.

    Artikkelin aiheet
    huoltovarmuus
    kädentaidot
    omavaraisuus
    rakennusperintö
    hiljainen tieto
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää