Kovan tuulen vuoksi kulotus keskeytettiin. Marko Ahola varmisti, että maasto ei jää kytemään. Kuva: Esko Keski-Vähälä
Luonnonhoidollinen kulotus tekee hyvää tuleville puusukupolville – Haapajärvellä poltettiin hakkuutähteet, latvat ja aluskasvillisuus
Luonnonhoidollinen kulotus edistää talousmetsien monimuotoisuutta. ”Sertifioinnin vaatimuskin pystytään täyttämään", metsäesimies Ristö Rönkkö sanoo.
Tästä se alkaa. Risto Rönkkö sytyttää luonnonhoidollisen kulovalkean. Lähimpänä oikealla on metsänomistaja Marko Ahola. Kuva: Esko Keski-VähäläRistö Rönkkö sytyttää kulotuksen Haapajärven Käpylässä kesäisenä perjantaina.
Rönkkö toimii metsäesimiehenä Haapajärvellä ja Reisjärvellä.
”Tavoite on, että pystyisimme tällä alueella järjestämään luonnonhoidollisen kulotuksen kerran vuodessa.”
Kulotus alkoi ja eteni hyvin.
”Poltimme kulotusalalta kaiken palavan eli hakkuutähteet, latvat ja aluskasvillisuuden”, Rönkkö kertoo.
Säästöpuuryhmät ja isoin osa alasta oli jätettävä odottamaan aikaa parempaa, sillä tuuli kävi liian voimakkaaksi.
”Emme halunneet ottaa riskiä tulen karkaamisesta. Noin hehtaari oli poltettu siinä vaiheessa, kun kulotus keskeytettiin. Nelisen hehtaaria on vuorossa seuraavalla kerralla.”
Rönkkö on tyytyväinen palojälkeen.
”Kulotus onnistui oikein hyvin.”
Kulotuksen palojälki Haapajärven Käpylässä oli hyvä. Kuva: Esko Keski-VähäläKäpylän kulotuksessa oli mukana monta toimijaa.
Metsänhoitoyhdistys sai kumppaneikseen väkeä Huomisen metsänomistaja -hankkeesta ja Black Carbon Footprint -tutkimushankkeesta, joka tutkii mustaa hiiltä monipuolisesti.
Haapajärvellä oli tutkijoita Tampereen yliopistosta, Ilmatieteen laitokselta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta. He olivat tulleet mittaamaan palon päästöjä.
Kulotuksen yksi järjestäjä oli Huomisen metsänomistaja -hanke. Projektipäällikkö Leena Sikkilä piti huolta, että tuli ei leviä liikaa. Kuva: Esko Keski-VähäläHuomisen Metsänomistaja on kaksivuotinen hanke, jota hallinnoi metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala.
"Tavoite on sovittaa metsänomistajien ja metsäalan eri toimijoiden erilaiset tavoitteet lähemmäksi toisiaan", projektipäällikkö Leena Sikkilä kertoo.
Luonnonhoidollista kulotusta edeltäneiden koulutuspäivien aiheena ovat olleet esimerkiksi vaihtoehtoiset korjuumenetelmät ja metsän monimuotoisuus.
"Keskeinen tavoite on metsätiedon lisääminen", Sikkilä sanoo.
Kuva: Jukka PasonenPyhä-Kala levittäytyy tusinaan kuntaan.
Metsänhoitoyhdistyksen reviiriin kuuluvat Alavieska, Haapajärvi, Kalajoki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Sievi, Vihanti ja Ylivieska.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
