Puunpolttoa vastustava kampanja kohdistettiin tietoisesti Suomeen ‒ vaikka puuta poltetaan paljon muuallakin Euroopassa

Luonto-Liitto ja kansainvälinen ympäristöjärjestö Forest Defenders Alliance polkaisivat Eurooppa-päivänä käyntiin kampanjan, jolla vastustetaan puun teollisen energiapolton tukemista. Ei polteta tulevaisuutta -kampanjalla pyritään poistamaan puubiomassa EU:n uusiutuvan energian direktiivistä.

Kampanjan näkyvyyteen on satsattu erityisesti Suomessa ja muutamassa suuressa EU-maassa. Miksi juuri täällä eikä esimerkiksi Ruotsissa, kampanjakoordinaattori Varpu Sairinen?

”Päädyimme Suomeen, koska Suomi on ollut yksi isoimpia lobbareita muutosta vastaan. Halusimme tänne lisää painetta, jotta poliitikkojen kannat selkenisivät.”

Taustalla on Sairisen mukaan hakkeen käytön raju kasvu Suomessa vuoden 2007 jälkeen. Silti kampanjatiimistä korostetaan, että kampanjan tähtäimessä on muualla Euroopassa yleinen ainespuun poltto.

Metsäteollisuuden sivuvirtojen, kuten mustanlipeän, sahanpurun ja kuoren käyttämisen energiaksi kampanjatahot hyväksyvät, koska suurin osa puusta käytetään korkean jalostusasteen tuotteisiin.

Vaikka kampanjalla tähdätään puunpolton tukien lopettamiseen, taustalla kyseenalaistetaan ylipäätään puunpoltto energiaksi.

”Puunpoltto tuottaa jopa kolme kertaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin fossiiliset polttoaineet keskimäärin”, Sairinen perustelee.

Suomen-kampanjan rahoitus tulee hänen mukaansa suurimmaksi osaksi kansainvälisiltä taustajärjestöiltä.

Puuperäistä energiaa käytetään paljon muissakin Euroopan maissa. Määrällisesti eniten polttopuuta ja eri puujakeita käytetään Saksassa, Ranskassa, Puolassa ja Italiassa. Seuraavina tulevat Ruotsi, Suomi ja Itävalta.

Meillä, Ruotsissa ja Itävallassa puuenergian suhteellinen osuus tosin on isompi kuin suurissa maissa. Lisäksi Suomi ja Ruotsi tuottavat energiaa sellunkeiton sivutuotteesta mustastalipeästä.

Vuonna 2020 puupolttoaineilla tuotettiin 28 prosenttia Suomen energian kokonaiskulutuksesta. Puupolttoaineita käytetään etupäässä lämmön ja sähkön tuotantoon.

Puupolttoaineiden käytön kasvu Suomessa on perustunut etenkin metsäteollisuuden sivuvirtojen kasvuun. Puupolttoaineilla korvataan fossiilisia polttoaineita, millä on ollut huomattava merkitys Suomen uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvussa.

Viime vuosina yli puolet metsähakkeesta on ministeriön mukaan haketettu pienpuusta eli pieniläpimittaisista rangoista, joita korjataan nuorten metsien hoitotöiden yhteydessä.

Pientalojen polttopuu ja hake kattavat yhdeksän prosenttia kaikesta Suomessa hakatusta kotimaisesta runkopuusta.

Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson näkee puupohjaisen energian mieluummin mahdollisuutena kuin uhkana.

”(Puunpolttoa vastustavassa) kampanjassa tehdään rajaus poltto- ja ainespuun välillä. Ilmaston kannalta sillä ei ole suurta merkitystä”, hän sanoo. Pieniläpimittaista puutavaraa käytetään sellun- ja paperinvalmistukseen.

”Joka toisessa lausunnossa päivitellään nykyisin metsänhoitorästejä. Siellä riittää energiaa pitkälle. Harvennuspuun käyttö on win-win-tilanne, kun sillä korvataan fossiilista energiaa”, Fredriksson sanoo.

Lue myös

Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari arvostelee jyrkästi mainosta, jonka takana oleva vetoomus ajaa puun polton tukien lopettamista: ”Mainoksen teksti antaa ymmärtää, että metsiä poltettaisiin suoraan energiantuotannossa”

Kolme suomalaismeppiä kirittää puun polton tukien lopettamista ‒ kampanja kerää 50 000 allekirjoitusta pöyristyttävällä videolla