Poliisin mukaan kansalaisten ilmoitukset suurpedoista menevät yhä vääriin osoitteisiin – jälkihavainnoista ei soiteta hätäkeskukseen

Susi tai suden jäljet havaitaan alle 100 metrin etäisyydellä asuin- tai tuotantorakennuksesta, kuitenkin piha-alueen ulkopuolella tai tiellä. Kyse on huolta aiheuttavasta sudesta uuden kannanhoitosuunnitelman määritelmän mukaan.

Kun eläin havaitaan pihassa ja se poistuu paikalta välittömästi ihmisen havaittuaan, kyse on mahdollista uhkaa aiheuttava susi. Mahdollista uhkaa aiheuttava susi on myös kyseessä, jos jäljet havaitaan asutun rakennuksen tai tuotantorakennuksen piha-alueella.

Huolta ja mahdollista uhkaa aiheuttavasta sudesta ilmoitetaan Suomen riistakeskukseen, ei hätäkeskukseen tai poliisiin.

Eläintehtävä ei ole kiireellinen, ellei eläin ole ihmisen kimpussa, toteaa Itä-Suomen poliisilaitoksen komisario Sami Joutjärvi. Jos kyseessä on omaisuusvahingon uhka, eli vaarassa ovat tuotantoeläimet tai metsästyskoira, kyseessä ei myöskään ole poliisiasia. Huomattavat omaisuusvahingot ovat asia erikseen.

"Näin poliisin näkökulmasta, me turvaamme ihmisten henkeä ja terveyttä. Ensin on myös hoidettava kiireellisemmät poliisitehtävät. Meillä ei ole päätoimisia eräpoliiseja, vaan nämä hoidetaan muiden poliisitehtävien ohella. Karkotus- ja lopetuspäätökset ovat myös erittäin byrokraattisia tehtäviä."

Joutjärvi toivookin, että uuden suden kannanhoitosuunnitelman huolta, uhkaa tai vaaraa aiheuttavan suden määritelmä sekä kirjattu työnjako riistakeskuksen ja poliisin välillä alkaisi toimia käytännössä.

Poliisin kontolla olisivat määritelmän mukaan uhkaa tai vaaraa aiheuttava susi, joka liikkuu rakennetussa ympäristössä tai ihmisten asuinalueilla satunnaista havaintoa ja välitöntä paikalta poistumista pidempään. Vakavaa vaaraa aiheuttava susi lähestyy ihmistä tai ei muussa kohtaamistilanteessa poistu paikalta.

Poliisille kuuluvat myös tilanteet, joissa susi on jo aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa henkilövahingon tai on käynyt tai yrittänyt käydä ihmisen ulkoiluttaman kytketyn koiran tai muun kotieläimen kimppuun.

"Näissäkin tilanteissa jatkotoimista päätetään tapauskohtaisesti", huomauttaa Joutjärvi. Hän myös kehottaa metsästäjiä tekemään Tassu-kirjaukset, ne tarkastetaan poliisin omien rekisterien ohella, kun päätöstä tehdään.

Joutjärvi harmittelee, että hätäkeskukseen soitetaan yhä liian hanakasti, olennaisemmat tehtävät jäävät pahimmassa tapauksessa näiden ilmoitusten jalkoihin.

"Yksittäisistä sudenjäljistä, jotka ovat yön aikana ilmestyneet pihaan, ei soiteta hätäkeskukseen. Tällaiset havainnot eivät myöskään vaikuta poliisin karkotus- tai lopetuspäätöksiin, vaan kokonaisarviointi tilanteesta."

Hätäkeskukseen susista on tehty tämän vuoden aikana 75 ilmoitusta Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa 17 ilmoitusta ja Etelä-Savossa 5.

Poliisi on antanut Itä-Suomessa 10 suden karkotuspäätöstä, joista 7 Pohjois-Karjalaan ja 3 Pohjois-Savoon. Susi on lopetettu poliisin määräyksestä viisi.

Karkotus- ja lopetuspäätöksiä varten on käytävä läpi melkoinen tietomäärä, kertoo Joutjärvi. Tassu-järjestelmään on kirjattu vuoden alusta marraskuun 16. päivään mennessä yhteensä 390 pihakäyntiä ja 1449 susihavaintoa.