EU komission linjaus: ”Valkoposkihanhien ennaltaehkäisevä metsästys on perusteltua”

EU komissio on maininnut Suomen valkoposkihanhitilanteen lintudirektiivin 5 ja 9 artiklaa koskevan ohjeasiakirjan liitteessä.

Liitteessä todetaan, että Suomen pitkäaikainen kokemus valkoposkihanhista on osoittanut, että vakavien satovahinkojen estäminen voi vaatia myös lisätoimenpiteitä, kuten ennaltaehkäisevää metsästystä. Vaihtoehtoisten ratkaisujen puuttuessa ennaltaehkäisevä metsästys on perusteltua vakavien satovahinkojen välttämiseksi, jos lintudirektiivin 9:nen artiklan ehdot täyttyvät.

Ohjeasiakirja heijastaa ​​komission näkemyksiä, mutta se ei ole oikeudellisesti sitova.

Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön työryhmä on päätynyt äskettäin ratkaisuun, jossa valkoposkihanhien ja merimetsojen aiheuttamia vahinkoja ennaltaehkäistäisiin niiden suojametsästyksellä. Esitys on määrä saada eduskuntaan kevään istuntokauden aikana.

Ohjeasiakirjassa kerrotaan, että yli 800 000 Venäjällä pesivää valkoposkihanhea pysähtyy ja syö Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen pelloilla keväällä ja syksyllä aiheuttaen vahinkoja maanviljelyksille.

Vaikka Suomi käyttää 500 000 euroa hanhien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen keväällä, vahingot kohoavat silti 3–4 miljoonaan euroon.

Suomen kerrotaan testanneen hanhien karkottamisessa sireenejä, kaasupalloja, haukkaleijoja, ihmishahmoja, räjähtäviä kaasutykkejä, lasertykkejä, käsilasereita, hanhipaimenia ja drooneja. Liitteessä kerrotaan, että mikään näistä kokeiluista ei ole tuottanut pysyviä tuloksia, jotka vähentäisivät merkittävästi satovahinkoja.

Liperissä on testattu hanhipaimenia tuhojen estämiseksi.  Kuva: Lari Lievonen

Useissa kansallisissa tuomioistuinpäätöksissä on lisäksi esitetty oikeudellisia rajoituksia näiden menetelmien käytölle keväisin, koska niillä saattaa olla vaikutuksia muihin keväällä pesiviin lintulajeihin.

Syksyn poikkeuslupien osalta Itä-Suomen hallinto-oikeus totesi vuonna 2023, että paukkupatruunoiden käyttöä voidaan pitää yhtenä tyydyttävänä vaihtoehtona tappavalle ampumiselle valkoposkihanhien aiheuttamien vakavien viljelykasvivahinkojen ehkäisemiseksi.

Viime aikoina Suomessa on tutkittu keinoa, jossa hanhia houkutellaan erillisille hanhipelloille ja karkotetaan aktiivisesti muualta. Todettiin myös, että toimivat ja houkuttelevat hanhipellot toimivat todennäköisimmin paremmin alueilla, joilla on pitkä historia hanhien suosimisesta ja maatalousvahingoista. Nämä alustavat tulokset viittaavat siihen, että paikallisten maanviljelijöiden kanssa kehitetty kaavoitusjärjestelmä voi vähentää vahinkoja.

Lintudirektiivi suojelee kaikkia luonnonvaraisia ​​lintulajeja jäsenvaltioiden alueella. Liitteessä todetaan, että on tärkeää tasapainottaa lintulajien suojelua muiden elintärkeiden etujen kanssa. Ohjeasiakirja pyrkii tukemaan jäsenvaltioita lintudirektiivin 5 ja 9 artiklan asianmukaisessa täytäntöönpanossa.

KHO:n päätökset perustuvat kansallisten säännösten tulkintaan luontodirektiivin ja sen soveltamista koskevan EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti. Komission ohjeasiakirjaa voidaan käyttää oikeusasteissa apuna direktiivin säännöksiä tulkittaessa, mutta se ei ole direktiivin tapaan oikeudellisesti sitova.