Krista Mikkonen: ”Metsähallituksen kaikki metsät voitaisiin sertifioida FSC:n mukaisesti”

Onko hallituksessa mielestäsi kiistaa Suomen metsien sopivasta hakkuumäärästä?

Hallituksella on hyvä yhteinen näkemys metsiemme monista rooleista. Metsät tuottavat taloudellista hyvinvointia sekä toimivat hiilinieluina, luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä ja virkistäytymispaikkoina. Kuutiomäärien sijasta olemme hallituksessa keskustelleet enemmänkin siitä, miten saamme hiilinielut kasvamaan lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. Myös luonnon monimuotoisuuden edistäminen on vahvasti esillä hallitusohjelmassa.

Ovatko Suomen metsien hakkuumäärät kestävällä tasolla?

On vaikea sanoa tarkkaa kuutiomäärää, minkä verran metsiä voisi hakata. Kestävyyttä määriteltäessä ei pidä katsoa vain puuntuotannollista kestävyyttä, vaan tulee ottaa huomioon myös kestävyys luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston kannalta.

Jo nyt monessa Etelä-Suomen maakunnassa hakkuumäärät ovat liian korkealla tasolla ja ylittävät pelkän puuntuotannollisen kestävyydenkin. Kuutiomäärien tarkastelu pelkästään koko valtakunnan tasolla ei anna riittävää kuvaa metsienkäytön kestävyydestä alueellisesti.

Mahtuuko Suomeen uusia sellutehtaita ja kuinka monta?

Erikoinen kysymys, sillä sellutehtaiden rakentaminen perustuu paljon muuhunkin kuin vain kestävään hakkuumäärään. Emme tiedä, onko joitakin sellutehtaita tai muuta metsäteollisuutta häviämässä tai käyttäisivätkö uudet tehtaat tuontipuuta vai kotimaista puuta. Joka tapauksessa on varsin selvää, että kaikki puheissa olleet sellutehdashankkeet eivät toteudu.

Onko nykyisessä metsälaissa mielestäsi korjaamisen tarpeita?

On. Metsälaissa pitäisi ottaa paremmin huomioon monimuotoisuuden ja hiilinielujen vahvistamisen näkökulma. Lahopuita tarvitaan monimuotoisuuden näkökulmasta lisää. Myös vesistöjen suojavyöhykkeiden riittävyyttä pitäisi arvioida uudelleen monimuotoisuuden näkökulmasta.

Näetkö muuttamisen tarpeita yleisissä metsänhoitokäytännöissä?

Kyllä. Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen osuutta pitäisi lisätä, ja puiden pitäisi antaa kasvaa vanhemmiksi ennen kaatamista. Molemmat asiat ovat tärkeitä ilmaston kannalta ja kasvattavat hiilinieluja nopeasti. Turvemaiden avohakkuita pitäisi välttää ja metsämaiden muokkauksia vähentää.

Onko Metso-ohjelma hyvä tapa suojella metsiä?

Metso on osoittautunut hyväksi keinoksi suojella metsiä, ja se nauttii laajaa kannatusta metsänomistajien, metsäteollisuuden ja ympäristöväen piirissä. Metson avulla on saatu hyviä kohteita suojelun piiriin. Metso-rahoitusta lisättiin merkittävästi ensi vuodelle ja myös tuleville vuosille, jotta 96 000 hehtaarin suojelutavoite saavutettaisiin vuoteen 2025 mennessä.

Miten muuttaisit Metsähallituksen nykyisiä toimintatapoja ja toiminnan painopisteitä?

Metsähallituksen pitäisi olla edelläkävijä ja mallitoimija kestävän metsätalouden harjoittajana. Metsähallituksen 15 000 hehtaarin laajuiset jatkuvan kasvatuksen mallialat ovat hyvä alku, mutta toivoisin, että Metsähallitus pystyisi ottamaan toiminnassaan vielä enemmän huomioon kestävän metsätalouden näkökulmia ja huolehtimaan metsätalouden yhteensovittamisesta virkistyskäytön kanssa.

Metsähallituksen kaikki metsät voitaisiin sertifioida FSC-standardin mukaisesti, mikä olisi vahva osoitus kestävästä talousmetsien käytöstä. Myös Ylä-Lapin metsien rauhaan jättäminen olisi harkitsemisen arvoista.

Metsähallituksen yksi tehtävä on pitää yllä kansallispuistoja, jotka ovat ihmisille tärkeitä virkistäytymispaikkoja. Siksi hallitus myönsi ensi vuodelle lisärahoitusta kansallispuistojen rakenteiden korjaamiseen.

Tarvitaanko metsien hoitoon Kemera-tuen tyyppistä julkista tukea?

Kemera-tuella on edelleen paikkansa, mutta järjestelmän uudistamisen yhteydessä tuet pitää suunnata aikaisempaa paremmin edistämään monimuotoisuutta ja ilmaston kannalta hyviä toimintatapoja.

Kestävän metsänhoidon rahoituksen pitäisi nimensä mukaisesti tukea muutakin kuin vain puuntuotannollista kestävyyttä. Tällä hetkellä Kemeralla tuetaan hyvin tavanomaisiakin metsänhoidon toimenpiteitä. Ainakin kunnostusojitusten tukeminen Kemera-varoin pitäisi lopettaa.

Millä keinoilla Suomen hiilinieluja saataisiin tehokkaimmin kasvatettua?

Nopein tapa olisi nostaa metsien hakkuuikää. Puiden pitäisi antaa kasvaa vanhemmiksi ennen kuin ne kaadetaan. Sillä tavalla hiilinieluja saadaan kasvatettua huomattavasti nopeammin kuin joutoalueita metsittämällä. Metsittäminenkin on tärkeää, mutta se auttaa vasta 15 vuoden päästä ja meidän pitää toimia huomattavasti nopeammin. Vanha metsä säilyy hiilinieluna metsätyypistä riippuen pitkälti yli sadan vuoden ikään, joten metsän kiertoaikaa voidaan huoletta pidentää.

Maanmuokkausta pitäisi metsissä, samoin kuin pelloillakin, välttää. Turvemailla avohakkuut pitäisi kieltää kokonaan. Jatkuvan kasvatuksen lisääminen on sekin hyvä keino hiilensitomisen kasvattamiseen. Missään nimessä metsiä ei pidä enää raivata pelloiksi lannanlevitystä varten.

Mainitse jokin metsäalan innovaatio, jota pidät erityisen lupaavana?

Puupohjaiset tekstiilikuidut ovat todella merkittävä innovaatio. Niitä voidaan jo nyt valmistaa käytännössä isossa mittakaavassa. Kävin vähän aikaa sitten Enocellillä tutustumassa tekstiilikuitujen valmistamiseen ja kuulin, että tekstiilikuidulle saa huomattavasti tavallista sellua paremman tuoton, jolloin puuraaka-ainettakin tarvitaan vähemmän. Puupohjaisilla tekstiilikuiduilla on valtavat, maailmanlaajuiset markkinat.

Onko liito-oravaa edelleen tarpeen suojella?

Suojelutarpeet ovat olemassa, ja liito-orava on edelleen EU:n luontodirektiivin mukainen, tiukasti suojeltava eläinlaji. Hyvällä suunnittelulla pystytään sovittamaan yhteen liito-oravan ja yhdyskuntarakentamisen tarpeet. Liito-oraville jätettävät viherkäytävät ovat sitä paitsi ihmistenkin kannalta vain hyvä asia. Metsissäkin liito-oravan suojelu on edelleen tarpeen.

Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit?

YK:n yleiskokouksen aikana syyskuun lopussa kävin kävelemässä New Yorkin Keskuspuistossa. Tiukasta ohjelmasta huolimatta halusin varata siihen aikaa.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 9/2019.