Etelä-Pohjanmaan lämpölaitokset ennustavat, ettei paikallinen puu riitä turpeen korvaamiseksi – ratkaisu saattaa löytyä tuontihakkeesta tai aivan muusta kuin puusta

Etelä-Pohjanmaalla aluelämpölaitosten tuottamasta energiasta 62 prosenttia perustui turpeeseen vuonna 2019, kertoo metsäkeskuksen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun tekemä selvitys.

Jos turpeesta luovuttaisiin kokonaan, metsäteollisuuden käytöltä alueen metsiin jäävä kuitupuureservi riittäisi kattamaan aukon juuri ja juuri kestävän hakkuumäärän puitteissa.

Selvitystä varten haastatellut eteläpohjalaisten lämpölaitosten johtajat eivät kuitenkaan usko, että kaikki hakattavissa oleva puu saadaan liikkeelle.

"He näkevät, että tulee hintapaineita ja kuitupuun hinta nousee väkisinkin. Pienpuu on laskennallisesti jo kokonaan käytössä. 80 prosenttia energiapuureservistä on kuitupuussa. 20 prosenttia on kannoissa ja hakkuutähteissä painottuen kantoihin", kertoo metsäkeskuksen bioenergia-asiantuntija Juha Viirimäki.

Kantojen nosto energiaksi on käynyt vähiin, koska sitä ei pidetä ympäristön kannalta kestävänä tapana. Kannot muodostavat metsämaahan pitkäaikaisen hiilivaraston ja ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

Turpeen vaihtaminen puuhun vaatisi lämpölaitoksilta mittavia investointeja kattiloihin, kuljettimiin ja muuhun logistiseen ketjuun. Etelä-Pohjanmaalla investointitarve olisi 170 miljoonaa euroa viidessä vuodessa. Tämän päälle tulevat muiden toimijoiden investoinnit puuterminaaleihin, teihin ja hakkurikalustoon.

Lämpölaitoksilla ollaan valmiita lisäämään hakkeen tuontia ulkomailta, jos tuontihakkeen hinta on kilpailukykyinen ja toimitusvarmuuteen voi luottaa. Turve saatetaan paikoin korvata muullakin kuin puulla. Vaihtoehtoisia keinoja ovat investoinnit savukaasupesureihin ja lämmön talteenottoon. Uutena ratkaisuna esiin nousevat sähkökattilat.

"Ne ovat erittäin edullisia kiinteän polttoaineen kattiloihin verrattuna. Syksyllä tuulee ja vesialtaat ovat täynnä, markkinasähkö on kesä- ja syyskaudella halpaa."

Lue myös:

Pakkasen kiristyminen yhdellä asteella vaatii päivässä kolme hakerekallista lisää, jotta lahtelaisilla olisi kotona lämmintä

Tutkija: Hakkeen kysyntä Suomessa mahdollistaa lehtipuuhakkuiden lisäämisen Venäjällä