”Jos tierahoituksen viiveet jatkuvat vielä pitkään, tiet saattavat jäädä ensi kesänä rakentamatta”, posiolainen tienrakentaja Marko Poropudas arvioi. Kuva: Kari Lindholm
Video: Metsätieväki hiiltyi rahoituksen hitauteen
Tienrakentajien ja tieosakkaiden mitta täyttyi yksityistiehankkeiden rahoituksen matelemiseen.TilaajalleSalla
”Tuli pettymyksiä, kun yksityistiesuunnitelmiin investoitiin, mutta teille ei saatukaan rahoitusta”, tieisännöitsijä Ari Eteläniemi Nivalasta sanoo. Kuva: Kari LindholmMetsäteiden perusparannushankkeiden käsittely jumiutui Metsäkeskuksessa samalla, kun pitkään käytössä ollut Kemera-tukijärjestelmä korvattiin uudella metsätalouden Metka-kannustejärjestelmällä viime vuoden alussa.
”Metka-tukien myöntö metsätiehankkeille aloitettiin viime syyskuussa. Tuet maksetaan töiden etenemisen mukaan”, Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen kertoo.
Tukipäätösten poikkeuksellisen pitkät käsittelyviiveet ovat nostaneet peukaloitaan kuukausikaupalla pyörittäneet metsätienrakentajat ja tiekunnat takajaloilleen. Tunnelmat kentällä vaihtelevat hillitystä hiiltyneisyydestä raivon partaalla tasapainotteluun.
”Metsäkeskus ei voinut tilittää myönnettyjä rahoja, koska siihen ei ollut ohjelmistoa.”
”Metka-rahoitustilanne on tienrakentajille suorastaan katastrofaalinen”, sanoo Suomen suurimpiin tienrakentajiin lukeutuvan Lapin Matkametsä oy:n toimitusjohtaja Marko Poropudas Posiolta.
Matkametsällä oli Kemera-rahoitettuja työmaita 80 kilometrin verran viime kesäksi, mikä oli onni, sillä ensimmäinen Metka-hankkeen rahoituspäätös saapui vasta ennen joulua.
”Lähetimme toteutusilmoituksia Metsäkeskukselle alkuvuodesta. Sieltä todettiin, ettei myönnettyjä rahoja voida tilittää, koska siihen ei ole ohjelmistoa. Kun Kemera oli parhaimmillaan, rahat tilitettiin kahdessa tai kolmessa viikossa”, Poropudas sanoo.
Niille tietoimijoille, joiden tavoitteena oli saada työmaat käyntiin viime kesänä, rahoituksen hitaus aiheutti rokulia ja ansionmenetyksiä, sillä hankkeita ei saa aloittaa ennen kuin rahoituspäätös on tehty.
”Kohta aletaan varmaan puhua, että tukikäsittely ruuhkautuu. Totta kai se ruuhkautuu, jos on vuoden päivät sellaista aikaa, että hommat eivät etene”, Poropudas kritisoi.
Tienrakentajat ja tieosakkaat toivovat, että viiveet selätetään Metsäkeskuksessa pian, jotta hankkeille päästäisiin suorittamaan välimaksatuksia. Ensimmäinen maksuerä sisältää suunnittelun ja maanmittaustoimituksen Metka-tuen 70 prosentin osuuden, jonka määrä voi olla suurissa tiehankkeissa jopa kymmeniätuhansia euroja.
”On niitäkin tietoimijoita, jotka ovat odottaneet palkkaansa yli vuoden. Pienimpiä poistuu alalta. Jos viive jatkuu vielä pitkään, tiet jäävät rakentamatta ensi kesänäkin.”
”Voi olla, ettei tänä vuonna käytettävissä oleva myöntövaltuus riitä kaikkien vireille tulevien hankkeiden hyväksymiseen.”
Viime vuonna Metsäkeskus hyväksyi 37 tiehanketta, joihin myönnettiin 2,57 miljoonaa euroa teiden yhteispituuden ollessa 143 kilometriä. Suurimmat hankkeet sijaitsevat Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Näiden osuus potista on 1,5 miljoonaa euroa.
Jussi Pirkosen mukaan rahoituspäätös oli vuoden vaihteessa tekemättä vielä 64:lle viime vuonna sisään jätetylle hankkeelle, joista kolmisenkymmentä on käsittelyssä ja selvittelyssä.
Puun ennätyskorkea markkinahinta innostaa metsänomistajia tiehankkeisiin myös tänä vuonna, kun käytettävissä on 70 prosentin valtiontuki. Uhkana on, että tukitaso putoaa ensi vuonna 50 prosenttiin, mikä lisäisi tieosakkaiden omarahoitusosuuksia.
“Aatsinginhaudan metsätien remontti olisi tarkoitus käynnistää ensi vuonna, mikäli rahoitusasiat saadaan kuntoon tämän vuoden puolella”, tiekunnan puheenjohtaja Pauli Tervo Sallasta kertoo.
Aatsinginhaudan kymmenen kilometrin mittaisessa tiessä on noin 70 osakasta, joten Metka-tuen ylittävät kustannukset jakautuvat yhtä monelle.
Perusparannusta odottavan sallalaisen Aatsinginhaudan metsätien hoitokunnan puheenjohtaja Pauli Tervo sanoo, että tieosakkailla on maksamista omissa osuuksissaan, vaikka tuki on 70 prosenttia ja vaikka mukana Metsähallitus ja Sallan yhteismetsä. Kuva: Kari Lindholm“On tässä maksamista pienosakkailla silti aivan tarpeeksi, vaikka mukana ovat Metsähallitus Metsätalous oy ja Sallan yhteismetsä.”
Sallan yhteismetsä on mukana kymmenessä perusparannushankkeessa, ja osakkaana lähes 70 metsätiessä. Yhteismetsän toiminnanjohtaja Anne Harju myöntää, että hankkeilla on jo kiire, mikäli vallitseva avustustaso aiotaan hyödyntää.
“Meidän mittakaavassamme 70 prosentin Metka-tuesta on iso apu. Oman rahoituksen tarve kasvaa tuntuvasti, jos tuki ensi vuonna laskee”, Harju selittää.
”Olemme mukana kymmenessä perusparannushankkeessa. Niillä on jo kiire, mikäli nykyinen 70 prosentin tuki aiotaan hyödyntää”, Sallan yhteismetsän toiminnanjohtaja Anne Harju sanoo. Kuva: Kari LindholmTieisännöitsijä Ari Eteläniemi nivalaisesta A&E Eteläniemi oy:stä toteaa, että tienrakennussektorilla on ollut viime aikoina muitakin rahoitukseen liittyviä haasteita. Perusparannuksen tukitasoa nostettiin viime vuoden alussa Kemeran 60 prosentista Metkan 70 prosenttiin, mutta samalla avustusten määrärahoja supistettiin.
“Tuli pettymyksiä, kun oli investoitu suunnitelmiin, eikä rahoitusta saatukaan. Tietoimijoiden kannalta olisi selkeämpää, jos tietukien käsittely ohjattaisiin nykyisten kahden päällekkäisen rahoittajan, ely-keskuksen ja Metsäkeskuksen sijasta vain yhdelle rahoittajalle”, Eteläniemi ehdottaa.
Jussi Pirkonen arvioi, että metsätien perusparannustuen mahdollinen putoaminen 50 prosenttiin nykyisestä 70 prosentista vuoden 2026 alussa aiheuttaa hakemusmäärien kasvua kuluvan vuoden tiehankkeisiin.
”Voi olla, ettei tänä vuonna käytettävissä oleva myöntövaltuus riitä kaikkien vireille tulevien hankkeiden hyväksymiseen. Mikäli hanke on jätetty vireille vuonna 2025, myönnetään sille korkeampi tuki, vaikka päätös tehtäisiin vasta vuonna 2026”, Pirkonen sanoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
