Parikymppisenä isännän saappaisiin
Miikka Sutela viihtyy metsässä vapaa-ajallaankin. Seuraavaksi hankinnassa on metsästyskortti. Erityisesti jousimetsästys kiinnostaa. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoOULU (MT)
22-vuotias Miikka Sutela sai täytettäväksi isot saappaat. Reipas ilme kasvoillaan hän kiskoo nuo saappaat, tässä tapauksessa pitkävartiset vaelluskengät, jalkaansa ja lähtee esittelemään maitaan Oulun Pilpajärvellä.
Sutelan setä menehtyi vuosi sitten. Sedällä ei ollut lapsia ja eikä muita sisaruksia kuin Sutelan isä. Miikka on isänsä ainoa lapsi, joten oli luontevinta, että hän peri setänsä metsät ja maatilan.
”Minulla ei ollut töitä, joten sain samalla itselleni työpaikan”, Sutela kertoo.
Hänellä on elektroniikka-asentajan koulutus, mutta armeijan jälkeen se ei tuntunut enää omalta alalta.
”12-vuotiaasta asti olen tehnyt isän kanssa metsähommia”, Sutela toteaa. Raivaussaha pysyy siis hyvin käsissä.
Sutelan isä omistaa viereisen metsäpalstan ja on tottunut asioimaan Oulun seudun metsänhoitoyhdistyksessä.
Pojan oli helppo seurata esimerkkiä.
”Kaksi kuukautta sitten kävimme metsäneuvojan kanssa läpi metsäni. Kysyin, mistä kannattaisi aloittaa”, hän kertaa.
Hänen perimästään 67 hehtaarin metsätilasta noin puolet on uudistuskypsää ja puolet nuorta kasvatusmetsää.
”Paljon on hoidettavaa ja mietittävää”, hän tuumii.
Muun muassa metsätie täytyisi kunnostaa.
Kaksi viikkoa sitten Sutela laittoi ensimmäisen puukauppansa vireille.
Hän odottelee nyt tarjouksia metsänhoitoyhdistyksen kilpailuttamasta noin kolmen hehtaarin päätehakkuuleimikosta.
Sijainnin ei pitäisi olla ongelma, sillä lähin saha on Haukiputaan Kellossa, eikä Junnikkalan saha Kalajoella sekä muut Oulun eteläisen sahat ole kaukana.
Stora Enson sellutehtaalle Oulun Nuottasaareen matkaa kertyy hieman yli 20 kilometriä.
Puukaupan lisäksi Sutela aloittaa keväällä nuoren metsän harvennuksen lähes neljän hehtaarin alueella.
Sutela on suunnitellut hoitavansa metsiään niin, että vanhaa metsää säilyy.
”Kaikkea ei laiteta kerralla sileäksi.”
Hän aikoo seurata aktiivisesti puun hintaa.
Raha määrittää myynti-intoa osittain, mutta ei ratkaise kaikkea. Harvennukset pitää hoitaa ajallaan.
Sutela on innokas marjastaja. Toissa kesänä hän poimi kaverinsa kanssa sata litraa mustikkaa.
”Tänä kesänä en ehtinyt poimia kuin kymmenen litraa. Peltotyöt veivät aikaa.”
Pilpajärven mäntykankailla puolukka kasvaa mustikkaa paremmin.
Helppojen kulkuyhteyksien vuoksi puolukkaa ovat keränneet thaimaalaiset marjanpoimijat.
Sutela ei ole siitä moksiskaan.
Avosuohon rajoittuva vanha sekametsä näyttää paikalta, jossa teeri voisi viihtyä.
”Muutamia kanalintuja lähti lentoon, kun kartoitimme metsiä neuvojan kanssa.”
Sutelalla ei vielä ole metsästyskorttia, mutta suunnitelmissa on sen hankinta.
Aktiivinen nuori metsänomistaja harrastaa myös kuntosalilla käyntiä, lenkkeilyä, laskettelua ja moottoriurheilua.
Nyt tilallisen kiireet rajoittavat hieman harrastamista. Toisaalta talveksi hän tarvitsisi vielä töitä.
”Lasketteluopettajan töitä olen miettinyt, mutta kielitaito ei riitä”, hän harmittelee.
Suvi Niemi
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
