• Keuruulla 10 000 euron hehtaarikorvaus sähkölinja-alueilta – jopa 50 kertaa enemmän kuin yleinen taso

    Keuruun kunta ja Lehmikorven tuulipuistoa rakentava Pohjan Voima Oy ovat tekemässä kaavoitussopimusta, jonka mukaan rakennettavien sähkölinjojen alle jäävistä maista maksettaisiin kertakorvauksena euron neliömetriltä.
    Tilaajalle
    Keuruun osayleiskaavaan on tulossa sopimus sähkölinjojen alle jäävien maiden korvauksista. Metsänomistaja voisi saada korvausta kilometrin matkalta linjasta jopa 40 000 euroa.
    Keuruun osayleiskaavaan on tulossa sopimus sähkölinjojen alle jäävien maiden korvauksista. Metsänomistaja voisi saada korvausta kilometrin matkalta linjasta jopa 40 000 euroa. Kuva: Markku Vuorikari
    Metsä|Metsäpolitiikka
    29.11.202205:00
    Jouko Kyytsönen

    Keuruun kunta ja tuulivoimayhtiö Pohjan Voima ovat sopimassa sähkölinjakorvauksista, jotka ylittävät huomattavasti nykyiset lunastukseen perustuvat korvaukset.

    Maapohjan lunastuskorvaukset ovat MTK:n mukaan yleisesti 200–400 euroa hehtaarilta. Keuruun ja sähköyhtiön sopimuksen korvaus on 10 000 euroa hehtaarilta eli 25–50 kertaa enemmän kuin nykytaso.

    Johtoalueen leveys metsissä 110 kilovoltin johdoissa on noin 30–50 metriä, Pohjan Voiman toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto kertoo. Keskimäärin voidaan käyttää 40 metrin leveyttä, jolla yhden kilometrin pituisen linjan korvaus maanomistajalle olisi 40 000 euroa.

    ”Sopimus nostaa yhtiön kustannuksia tavanomaiseen lunastusmenettelyyn verrattuna, mutta hanke on niin alustava, ettei rakennettavan linjan kilometrimääriä, leveyttä tai reittejä tiedetä.”

    ”Sopimuksessa pyrittiin löytämään kohtuullista ja järkevää mallia. Tämän jälkeen aletaan viedä yva-prosessia (ympäristövaikutusten arviointi) eteenpäin.”

    Käytännössä Keuruun alueella on kyse enintään kymmenistä kilometreistä. Pituus riippuu siitä, missä linja liitetään alueelliseen tai valtakunnan verkkoon.

    Vielä ei tiedetä, tuleeko linja 400:n vai 110 kilovoltin ilmajohtona vai maakaapelina. Yleisesti vastaavat tuulivoimahankkeen ulkopuoliset linjat ovat 110 kilovoltin linjoja.

    Lähimpään pysyvään asutukseen tai pysyvään loma-asutukseen voimalasta pitää olla vähintään 1,5 kilometriä, sopimuksessa todetaan.

    Lehmikorven Tuulipuistoon Keuruun luoteisosaan on suunniteltu 15 tuulivoimalaa, joiden teho on yhteensä 80–150 megawattia. Sähkön tuotanto alkaisi 2026.

    Pohjan Voima on toimivan johdon ja Lähi-Tapiolan omistama yhtiö, jolla on 17 tuulivoimahanketta Suomessa ja kolme aurinkovoimahanketta. Yksikään hanke ei ole vielä sähköntuotantovaiheessa.

    Lisää aiheesta
    • MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mielestä sähkönsiirtolinjojen maanomistajien osallistaminen tuottoihin parantaisi tuulivoiman hyväksyttävyyttä.

      MTK:n Tiirola: Sähkönsiirrolla tehdään kovaa bisnestä toisten mailla – kunnon korvausten maksaminen sähkölinjojen metsänomistajille parantaisi tuulivoiman hyväksyntää

    • Vantaa sai lunastaa 300 vuotta saman suvun hallussa olleen Saraksen tilan maat lokakuussa.

      MTK haluaa kansan tahdon pakkolunastuksien hillitsemistä lainsäädäntöön

    • Limingalla maanomistajat Sami, Merja ja Kari Isola kuvattiin vuosi sitten nelostien varrella olevalle tontillaan, jonka kunta aikoi pakkolunastaa, mutta viljelijät voittivat kiistan.

      MTK:n Marttila: Kaupungit pakkolunastavat härskisti yksityismaata – Suomen laissa vakava ongelma

    Artikkelin aiheet
    Keuruun kunta
    tuulivoima
    Pohjan Voima Oy
    Lehmikorven tuulipuisto
    sähkölinjakorvaus
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin