Riistakolmioiden kesälaskennan perusteella kanalintukannat ovat elpymässä

Suurimmassa osassa maata kanalintujen poikuekoot ovat suuria. Hyvän poikastuoton taustalla ovat otolliset säät ja alhainen myyrien määrä, tiedottaa Luonnonvarakeskus (Luke).

Luken seurannan mukaan myyrät ovat olleet vähissä jo pitemmän aikaa ja pienpetojen määrä on pysynyt alhaisena. Näin on ollut erityisesti Pohjois-Suomessa.

Metson, teeren ja pyyn tiheydet kasvoivat edellisvuodesta noin 40 prosenttia, ja riekkotiheys suunnilleen kaksinkertaistui. Lintujen määrän kasvu muistuttaa aikaisempien kannanvaihteluaaltojen vahvan kasvun vaihetta.

Korkeiden kasvulukujen äärellä on kuitenkin hyvä muistaa, että vertailun edellisvuosi oli lintutiheyksiltään pääosassa maata heikko, tiedotteessa muistutetaan.

Nyt todetut keskitiheydet olivat tavanomaiset tai alhaisemmat, jos vertailukohdaksi otetaan koko riistakolmioiden 30-vuotinen jakso.

Metsokanta koheni edellisvuodesta pääosassa maata paikoin tuntuvastikin. Muutamilla alueilla – Kaakkois-Suomi, Kainuu ja osassa läntistä Suomea – metsojen tiheys oli viimevuotisella tasolla tai alempi.

Metsotiheydet olivat korkeimmat Länsi- ja Keski-Lapissa sekä osissa Oulun alueen pohjoisosaa ja Pohjois-Karjalaa.

Teeritiheys kasvoi edellisvuodesta pääosassa maata. Teeren tiheydet jäivät keskivertoa pienemmiksi Etelä-Savossa, Kaakkois-Suomessa ja Keski-Suomessa. Korkeimmat teeritiheydet havaittiin Pohjanmaalta Kainuuseen ulottuvalla vyöhykkeellä.

Pyy on runsastunut edellisvuodesta kaikkialla muualla paitsi Pohjanmaalla, jossa sen tiheys aleni selvästi.

Riekkotiheys koheni vahvasti koko Pohjois-Suomessa lajin vakiintuneen levinneisyyden alueella. Edellisvuosien tapaan riekkojen määrä on vähentynyt lajin jo laikuttaiseksi muuttuneilla esiintymisalueilla muualla Suomessa.

Ministeriö esittää metsäkanalintujen metsästysaikoihin pidennystä – jahti voisi jatkua suuressa osassa maata marraskuuhun asti