Kemissä tehdasrakennusten rungot nousevat vauhdilla – "Äänekosken konsepti onnistui, on parempi rakentaa uusi kuin korjata vanha"

Projektinjohtaja Jari-Pekka Johansson vakuuttaa, että tehtaan rakentaminen etenee aikataulussaan. Kuva: Tero Pajukallio

Jyrinä peittää vähän väliä puheen alleen, kun valtavat ajoneuvot kuljettavat maa-ainesta pois työmaalta.

Kaivutyöt ovat kuitenkin jo vähentyneet ja maanpäälliset rakennukset alkavat saada runkonsa, Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan projektinjohtaja Jari-Pekka Johansson esittelee.

Paalutuksia tehdään ensi kesään saakka, mutta kiivain vaihe on jo ohi. Paalua on tehtaan valmistuessa yhteensä 600 kilometriä, mikä vastaa suurin piirtein matkaa Kemistä Lahteen.

Työmaan aidalta pystyy jo näkemään kuitulinjan pään sekä valkaistun massan siilot.

Aitaa pidemmälle toimittajia ei päästetä, sillä koronan takia työmaalla ei sallita yhtäkään vierailua, joka ei ole tehtaan valmistumisen kannalta välttämätön.

"Nyt tehtaalla työskentelee päivittäin noin 800 henkilöä. Ensi syksynä työmaalla työskentelevien määrä nousee kolmeen tuhanteen", Johansson toteaa.

Suomen metsäteollisuushistorian suurimpaan investointiin kuuluu tehtaan lisäksi uuden, valtakunnan verkkoon liitettävän 110 kilovoltin sähkölinjan, Ajoksen satamavaraston sekä Sahansaarenkadun yksityisrautatien rakentaminen.

Uuden tehtaan on määrä käynnistyä vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. Sen jälkeen vanha sellutehdas puretaan. Vapautuvalle alalle on mahdollista luoda uutta yritystoimintaa, esimerkiksi tekstiilikuidun valmistusta.

Johanssonin mukaan "kaikki on hallinnassa" ja projekti etenee aikataulussaan.

Pandemia on vaikuttanut rakentamiseen paitsi henkilöstön säännöllisinä massatestauksina, myös eräinä toimitusviiveinä.

"Keväällä betonirautojen toimitus kesti neljä viikkoa, vaikka normaalisti toimitusaika olisi pari päivää", Johansson havainnollistaa. Siihenkin oli hänen mukaansa varauduttu tilaamalla raudat hyvissä ajoin.

Kemissä rakennetaan pitkälti samankaltaista tehdasta kuin Metsä Fibre teki nelisen vuotta sitten Äänekoskelle.

"Äänekosken konsepti onnistui. On parempi rakentaa uusi kuin korjata vanha", Äänekoskella teknologiatoimittaja Valmetin projektinjohtajana toiminut Johansson sanoo.

Kemin tehtaasta tulee hieman isompi: sen kapasiteetti on 1,5 miljoonaa tonnia sellua vuodessa, kun Äänekoskella se on 1,3 miljoonaa tonnia.

Kemin nykyiseen sellutehtaaseen verrattuna vuosituotanto lähes kolminkertaistuu.

Uutta Kemin tehtaalla on, että saapuva puu käsitellään sähkökäyttöisellä portaalinosturilla. Äänekoskella puut siirretään diesel-käyttöisillä koneilla.

Puukuljetukset tehtaalle tulevat pääasiassa rautateitse Kajaanin, Rovaniemen ja Kolarin suunnalta sähkövetureiden voimalla.

Valmiita selluarkkeja lähtee kohti Ajoksen satamaa 50 kuljetusta vuorokaudessa. Jokaisessa autossa kuormaa on 70 tonnia.

Satamakuljetusautot käyttävät polttoaineena ainakin toistaiseksi biodieseliä. Myös nämä kuljetukset yritys haluaisi aikanaan sähköistää.

Sellusta 70 prosenttia menee vientiin, lähinnä Eurooppaan ja Aasiaan. 30 prosenttia samaan konserniin kuuluva Metsä Board käyttää naapurissa sijaitsevalla kartonkitehtaalla, jossa valmistetaan aaltopahvin pintakartonkia kraftlaineria.

MUOKATTU 22.11. KLO 14.00. Korjattu rautatiekuljetusten lähtöpaikat.

• Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre rakentaa Kemiin uutta biotuotetehdasta, joka valmistuu syksyllä 2023.
• Investoinnin arvo on 1,6 miljardia euroa.
• Työllistää tehtaalla 250 henkilöä.
• Tehdas käyttää vuosittain 7,6 miljoonaa kuutiota puuta. Siitä miljoona kuutiota tulee Ruotsin puolelta.
• Puuta tuo tehtaalle yhdeksän junaa sekä noin 180 rekkaa päivässä.
• Tuottaa havu- ja koivusellua 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa kartongin, pehmo- ja painopaperin sekä erikoistuotteiden raaka-aineeksi.
• Sellun lisäksi valmistuu perinteisiä biotuotteita, kuten mäntyöljyä, tärpättiä ja bioenergiaa. Uusia biotuotteita ovat muun muassa rikkihappo hajukaasusta tehtaan omaan käyttöön sekä muovia korvaavat biokomposiitit.
• Tulevaisuudessa tehdas voi valmistaa biotuotteita ligniinistä sekä tekstiilikuituja sellusta.
• Sähköenergian omavaraisuus on 250 prosenttia.