Kuolintoreissaan viruvia jäniksiä hakeutuu myös pihapiireihin – toinen nyt jylläävistä jänistaudeista voi tarttua ihmiseen
Jäniksillä esiintyy tänä syksynä erilaisia sairauksia, joista osa on salakavalia ja piileviä.
Jäniseläimillä jänisrutto johtaa lähes poikkeuksetta kuolemaan, ihmiselle tarttuessaan tauti aiheuttaa tyypillisesti korkeaa kuumetta.. Kuva: Sami KarppinenMetsäjäniksen ja rusakon metsästysaika alkoi syyskuun alussa ja jatkuu helmikuun loppuun saakka. Syksy on tuonut mukanaan myös erilaiset jänistaudit. Muun muassa Oulun kaupunki tiedotti elokuun alussa, että Oulun seudulla on todettu jänisruttoa.
Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenforsin mukaan jänisruton laajempi ilmeneminen ei ole uusi ilmiö.
”Jäniskantojen suuruus vaihtelee vuosittain, ja tiheämmässä kannassa myös tautien esiintyvyys on lisääntyy.”
Grenforsin mukaan jänisruton kaltainen epidemia on myös osa kannan luontaista vaihtelua, vaikka rutto karsiikin eläinten määrää rajusti.
Jäniseläimillä tauti johtaa lähes poikkeuksetta kuolemaan, ihmiselle tarttuessaan tauti aiheuttaa tyypillisesti korkeaa kuumetta, johon voi liittyä myös päänsärkyä, lihaskipuja ja imusolmuketurvotusta.
Metsätyskoiraan jänisrutto voi Grenforsin mukaan tarttua sairaan jäniksen lihan tai eritteiden syömisestä.
”Koiran oireet muistuttavat ihmisen oireita. Altistunut koira voi myös tartuttaa jänisruton ihmiseen. Hyvästä hygieniasta kannattaa siis huolehtia metsästyskoirankin osalta.”
Taudin nopean etenemisen takia oireilevia jäniksiä ei juuri nähdä, ja sairaus voidaan todeta jälkeenpäin vasta laboratoriotutkimuksissa.
Grenforsin mukaan syytä paniikkiin ei ole, mutta tautirisiki on hyvä tiedostaa metsässä liikkuessa. Esimerkiksi luonnosta kuolleena löytyneeseen jänikseen ei tule koskea paljain käsin.
”Riistajäniksen käsittelyssä on hyvä noudattaa korostettua huolellisuutta. Suojakäsineiden käyttö, joka tuli suositukseksi myös linturiistan käsittelyssä, ei ole huono ajatus nytkään.”
Ruokavirasto vastaanottaa tuoreita jänisnäytteitä tutkimuksiin jänisruton ja muiden tarttuvien tautien varalta. Ennen näytteen lähettämistä tulee kuitenkin tutustua huolellisesti Ruokaviraston villieläimiä koskevaan näytteenotto-ohjeistukseen.
Suomessa ihmisen kannalta tärkeimmät jänisruton tartunnanvälittäjät ovat metsäjänisten lisäksi rusakot, mutta bakteeria kantavat myös muun muassa myyrät, hiiret ja piisamit. Eläinten välillä bakteeri leviää pääasiassa hyttysten pistojen kautta.
Jänisruton lisäksi alkaneen metsästyskauden aikana on tehty havaintoja myös jäniksen kokkidioosista, joka on tautina jänisruttoa yleisempi. Kokkidioosista on tänä vuonna tehty tavallista enemmän havaintoja muun muassa Pohjois-Savon alueella.
Ruokaviraston mukaan eri eläinlajeilla on omat kokkidilajinsa. Jäniksillä esiintyvä kokkidioosi ei tartu ihmiseen tai kotieläimiin kania lukuun ottamatta.
Kokkidioosi on jänisruttoa selkeäoireisempi. Sairastunut jänis liikkuu hitaasti, ja tulee helpommin pedon tai metsästyskoiran nappaamaksi.
Joskus sairastuneet jänikset kulkevat selkä köyryssä ja hakeutuvat pihapiiriin. Jänis saattaa virua pihassa kyljellään ja sätkiä jaloillaan.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
