

Noutajat ovat erittäin suosittuja koirarotuja sekä Suomessa että maailmalla. Labradorinnoutaja on ollut vuodesta 2009 alkaen Suomen suosituin koirarotu.
Noutajia on perhe-, lemmikki- ja työkoirina, mutta kaikki noutajat on alun perin jalostettu metsästyskäyttöön. Noutajat ovat erikoistuneet vesilintujen talteenottoon ampumisen jälkeen.
Väsymättä koirat etsivät linnut peitteisestäkin maastosta, josta se ihmisen olisi lähes mahdotonta löytää.
Heli Siitari kouluttaa työkseen noutajia ja niiden omistajia Kangasniemen Kutemajärvellä.
Hän on metsästänyt omien noutajiensa kanssa aktiivisesti pari vuosikymmentä ja tuomaroinut noutajien kokeita niin Suomessa kuin ympäri Eurooppaa. Hän on myös noutajien taipumuskokeen, working testin ja A-kokeen ylituomari.
Siitarin koulutusten päämäärä on selkeä: luoda noutajasta toimiva ja monipuolinen metsästyskoira.
Hänen mielestään noutajien suosio perustuu siihen, että ne haluavat tehdä yhteistyötä ihmisen kanssa.
"Noutajat poikkeavat siinä suhteessa selvästi vaikkapa ajavista koirista, jotka luonnostaan työskentelevät paljon itsenäisemmin. Noutajat haluavat yleensä aina miellyttää ohjaajaansa ja niillä on kova työmotivaatio. Siksi koiria käytetään myös paljon virkakoirina esimerkiksi tullissa, poliisissa ja rajavalvonnassa", Siitari kertoo.
"Ihmiset hakeutuvat monesta syystä meidän koulutuksiimme. Moni tulee siksi, että on ottanut ensimmäisen noutajansa ja haluaa kouluttaa koirastaan pätevän metsästyskoiran."
”Yleensä koira osaa tehdä työtään hyvinkin itsenäisesti ilman koulutustakin, mutta silloin sitä voi olla vaikea ohjata tai saada esimerkiksi pois maastosta." Heli Siitari
Koulutusta tarvitaan Siitarin mukaan siihen, että koira osaa pysähtyä tarvittaessa ja osaa ottaa ohjaajan antaman suunnan. Näin koira pystyy etsimään mahdollisimman tehokkaasti esimerkiksi haavakkolinnun.
”Lintu löytyy silloinkin, kun koira ei ole nähnyt mihin lintu putoaa, mutta joku toinen on nähnyt putoamisalueen", Siitari valistaa.

Siitarin vetämissä pentukoulutuksissa keskitytään yleensä aluksi siihen, miten pystytään lujittamaan omistajan ja koiran suhdetta.
"Se on tärkeää, jotta yhdessä työskentely on luontevaa ja mukavaa. Varsinainen metsästyskoulutus aloitetaan yleensä noin vuoden ikäisenä."
Aika usein käy niin, että nälkä kasvaa syödessä. Ohjaaja innostuu niin paljon, että aloittaa metsästyksen itse tai jatkaa koiran kouluttamista aina vaativiinkin kokeisiin saakka.
Kaikki koulutettujen noutajien omistajat eivät välttämättä itse metsästä, mutta moni käy mielellään auttamassa koiriensa kanssa vesilinnustajia ympäri Suomen.
"Noutajat ovat korvaamaton apu sorsametsästäjille. Suomen noutajakoirajärjestön noutajapörssistä koirattomat metsästäjät löytävät avuksi koiria sorsametsälle. Nykyään koirien tärkeydestä ollaan onneksi yhä tietoisempia ja metsästäjät tietävät, mitä taitavat noutajat osaavat tehdä", Heli Siitari toteaa.
Koiraa ei tulisi käyttää muuhun kuin haavoittuneiden lintujen etsintään ja noutoon.
Pidättäydytään kypsentämättömien saalieläimen osien antamisesta metsästyskoirille.
Kiinnitetään erityistä huomiota siihen, etteivät koirat pääse syömään tai pureskelemaan saaliseläimiä tai itsestään kuolleita eläimiä. Seurataan koiran terveyttä mahdollisten lintuinfluenssaoireiden varalta.
Koirille ei tulisi antaa kypsentämättömiä saalislintujen osia tai lihaa.
On hyvä huolehtia, että koirat eivät pääse syömään tai pureskelemaan saaliseläimiä tai itsestään kuolleita lintuja tai muita eläimiä.
Jos lemmikki on päässyt riepottelemaan tai syömään kuollutta tai sairastunutta luonnonlintua ja lemmikin yleisvointi heikkenee, on syytä hakeutua eläinlääkärin hoitoon.
Jos koira on selvästi tahrinut itsensä linnun ulosteisiin, on se hyvä pestä huolellisesti ja on huolehdittava omasta henkilösuojauksesta lemmikkiä pestäessä.
Lähde: THL ja Ruokavirasto
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
