Parhaillaan tehdastyömaalla asennettaan putkistoja, joissa kulkee muun muassa vettä, kemikaaleja, ilmaa sekä sähkö- ja tietoliikennekaapeleita. Kuva: Kai Tirkkonen
Kuljetukset Kemiin kiihtyvät – uusi tehdas alkaa niellä puuta ensi viikosta lähtien
Tehtaan puukentällä raaka-aineen siirtämisestä vastaava tekoäly kävi esikoulun Saksassa, Kemissä odottaa käytännön koulutus.TilaajalleKemi
Puukentän portaalinosturin nostokouria käytetään aluksi manuaalisesti. Työntekijät opettavat tekoälyä toimimaan erilaisissa olosuhteissa. Puutavaran vastaanotto käynnistyy ensi viikolla. Kuva: Kai TirkkonenEnsi viikosta alkaen puuta alkaa virrata Metsä Groupin uudelle biotuotetehtaalle, jota rakennetaan parhaillaan Kemissä.
Päivittäin käsiteltävän puumäärän suuruudesta saa jotain osviittaa, kun näkee, millaisella laitteella puuta nostetaan junien vaunuista ja rekkojen lavoilta.
Kyseessä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, automaattinen puukentän portaalinosturi, jonka avulla pöllit siirtyvät tehokkaasti kohti kuorimoa.
Nostokourien käyttö alkaa manuaalisesti, mutta pikkuhiljaa työ siirtyy koneiden tehtäväksi.
”Tekoäly on käynyt Saksassa esikoulun. Nyt se siirtyy täällä ala-asteelle”, biotuotetehdasprojektin johtaja Jari-Pekka Johansson kuvaili tiistaina, kun media pääsi vierailemaan tehtaan työmaalla.
Työntekijät opettavat tekoälyä toimimaan esimerkiksi erilaisissa sääoloissa.
Tehtaan koekäyttö on jo alkanut. Varsinaisesti se käynnistyy alkusyksystä, jolloin myös vanha tehdas pysähtyy. Täydessä tuotannossa biotuotetehdas on vuoden päästä käynnistyksestä.
Puunkäyttö Kemissä
Kemin biotuotetehdas käyttää puuta 7,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Päivässä tehdas käyttää 20 500 kuutiometriä. Se vastaa noin 170:ää rekkakuormaa ja 9:ää täyttä junakuormaa.
Nykyinen tehdas käyttää 3 miljoonaa kuutiometriä, joten vuotuinen puunkäyttö lisääntyy 4,5 miljoonaa kuutiometriä.
Puun käytön lisäyksestä noin miljoona kuutiometriä tuodaan Ruotsista ja 3,5 miljoonaa kuutiometriä Pohjois-Suomesta.
Kemin puunhankinta-alue laajenee Kainuuseen ja Keski-Pohjanmaalle.
Puuvarantojen nosto on parhaillaan käynnissä ja siinä on Kemin puunhankinnan piiripäällikön Jarkko Parpalan mukaan onnistuttu.
”Olemme positiivisen toiveikkaita, että starttiin on hyvät varastot”, hän kommentoi.
Varannolla yhtiö tarkoittaa pystyssä olevaa metsää, josta on sovittu puukaupat ja varastolla pinossa olevaa puuta.
Kemissä käytettävä puu tulee nykyisin Oulun, Koillismaan ja Lapin alueilta. Nyt hankinta-alue laajenee Kainuuseen ja Keski-Pohjanmaalle.
Vaalaan sekä Suomussalmen Pesiökylään on rakennettu uudet terminaalit.
Valtaosa tehtaan käyttämästä puusta tulee leimikoilta, joissa tehdään kohteen ensimmäinen tai toinen harvennus, piiripäällikkö Jarkko Parpala kertoo. Kuva: Kai TirkkonenMedian edustajat pääsivät vierailemaan Keminmaan Törmässä reilun neljän hehtaarin harvennusleimikolla, jonka puusto on hieman alle 40-vuotiasta.
”Tämäntyyppisessä metsässä piilee Pohjois-Suomen potentiaali”, Parpala toteaa.
Kemiin puu tulee 60-prosenttisesti nuorehkoilta harvennuskohteilta. Pohjois-Suomessa on runsaasti 1960–80-luvuilla viljeltyjä metsiä.
Pääjohtaja Ilkka Hämälä totesi omassa esityksessään, että yhtiö ei ole kiinnostunut ostamaan puuta vanhoista metsistä.
Metsä Group esitteli uuden visionsa niin sanotusta uudistavasta metsätaloudesta, jonka mukaan yhtiö asettaa tavoitteeksi luonnon tilan vahvistamisen vuoteen 2030 mennessä.
”Seuranta ja mittaaminen on tärkeää koko toimialalla”, johtava luontoasiantuntija Timo Lehesvirta totesi ja kutsui sidosryhmät yhteistyöhön.
Koko toimiala tarvitsee mittareita, joiden avulla metsäluonnon tilaa pystytään seuraamaan, johtava luontoasiantuntija Timo Lehesvirta painottaa. Kuva: Kai TirkkonenKeskeiset toimenpiteet monimuotoisuuden turvaamiseksi pitävät sisällään muun muassa puulajiston monipuolistamisen ja lahopuuston lisäämisen. Lisäksi esimerkiksi metsien ikäluokkarakenne säilytetään monipuolisena ja turvemaiden vesiensuojelua kehitetään.
Jo nyt yhtiö jättää harvennuksilla pystyyn kaikki raidat, pihlajat, lepät ja muut puulajit, joita ei teollisesti hyödynnetä.
”Soveltuville kohteille pyritään suosittelemaan sekaviljelyä”, metsäasiantuntija Anni Väisänen Kainuun puunhankinnasta kertoo.
Väisäsen mukaan jatkuvan kasvatuksen hakkuita tehdään soveltuvilla kohteilla metsänomistajan toiveesta.
Metsä Group on laajentanut Kemin tehtaan puunhankintaansa Kainuuseen, jossa työskentelee muiden muassa metsäasiantuntija Anni Väisänen. Kuva: Kai Tirkkonen”Varsinkin turvemailla on järkevää miettiä, mennäänkö jaksollisella kasvatuksella vai poimintahakkuilla. Voimallinen uudistaminen on kallista ja aiheuttaa päästöjä, minkä vuoksi jatkuva kasvatus on siellä potentiaalisinta”, Parpala täydentää.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
