Metsäyhtiöt: Kartellivuosina puun hinta oli korkeampi

Metsäliiton, Stora Enson ja UPM:n mukaan yhtiöiden vuosina 1997–2004 muodostamalla kartellilla ei ollut vaikutusta puun hintaan. Siksi Metsähallituksen korvausvaatimukset kartellin aiheuttamista puunmyyntitulojen menetyksistä ovat perusteettomia.

Näin metsäyhtiöt vastasivat tänään keskiviikkona Helsingin käräjäoikeudessa Metsähallituksen 160 miljoonan euron korvauskanteeseen.

Metsäyhtiöt korostivat kehityskäyriä esitellen, että puun hinta oli kartellijaksolla 1997–2004 korkeampi kuin jakson ulkopuolella.

Metsäyhtiöiden asianajajat eivät oikeuden istunnossa käyttäneet juurikaan sanaa kartelli, vaan puhuivat markkinaoikeuden toteamasta kilpailunrajoituksesta, johon yhtiöt syyllistyivät vaihtaessaan puukauppojen hintatietoja vuosina 1997–2004.

"Kartelli on Metsähallituksen tehokeino", sanoi Stora Enson asianajaja Marko Hentunen.

Kartelli-sanalla pyritään Hentusen mukaan "luomaan oikeudelle kuva, että olisi tapahtunut jotain sellaista pahaa, mitä ei ole tapahtunut".

Metsäyhtiöiden mukaan Metsähallitukselle ei suinkaan maksettu puusta alihintaa. Yhtiöt vetosivat muun muassa Pöyryn selvityksiin, jotka kertoivat puun hinnan olleen kartellijaksolla Suomessa maailman korkein.

Hentunen huomautti MTK:n edustajan todenneen vuosista 1997–2004 Helsingin Sanomissa vuonna 2011, että metsänomistajat ovat saaneet sellaisen hinnan puusta, mikä vastaa teollisuuden kykyä maksaa puusta.

"MTK on se, joka edustaa puunmyyjiä Suomessa", Hentunen tähdensi.

Metsähallituksen käyttämän asiantuntijan Heikki Pursiaisen selvityksiä metsäyhtiöt pitivät tarkoituksenhakuisesti rajattuina.

Metsähallituksen edustaja totesi maanantain istunnossa, että kartellilla oli jälkivaikutus vuodesta 2004 vuoteen 2006, jolloin vasta puun hinnat alkoivat nousta. Vuosina 2007–2008 puunhinnoissa nähtiin terävä piikki ylöspäin.

UPM:n asianajaja Antti Järvinen myönsi, että kansainvälisissä kartellitutkimuksissa tunnetaan käsite jälkivaikutus. Se tarkoittaa Järvisen mukaan kuitenkin sitä, että hinnat alkavat kartellin päättymisen jälkeen vähitellen nousta kohti oikeaa markkinahintaa. Ei sitä, että hinnat laskevat kuten puun hinnoille kävi vuosina 2004–2006.

Metsäliiton asianajaja Jörgen Hammarström viittasi Pöyryn selvitykseen, että Suomessa puun hinnat olivat korkeammat kartellivuosina 1997–2004 kuin vuosina 2005–2014. Se ei tue hänen mukaansa Metsähallituksen väitettä kartellivahingosta.

Metsähallituksen korvausvaatimukset on laskettu sen mukaan, että ilman kartellia puun hinnat olisivat olleet 13 prosenttia korkeammat.

Jos maailman korkeimmat hinnat olisivat olleet Hammarströmin mukaan vielä 13 prosenttia korkeammat, niin metsäteollisuuden kapasiteettia olisi ollut pakko ajaa rajusti alas.