Mikko Tukeva esitti metsävaltuuskunnan kokouksessa, että nuorten edustajalla olisi paikka MTK:n metsäjohtokunnassa. Esitys sai paljon kannatusta. Kuva: Jarkko Sirkiä
Uusi luonnonsuojelulaki mahdollistaisi yksityismetsien suojelua ilman korvausta ‒ MTK pysäyttäisi lain etenemisen
MTK:n metsävaltuuskunnan Mikko Tiirola: ”Lakiesitystä ei saa päästää nykymuodossaan eduskunnasta läpi.”
Luonnonsuojelulaissa on kohtia, jotka heikentävät metsänomistajien omaisuudensuojaa pahasti, MTK katsoo. Kuva: Kari SalonenEduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys luonnonsuojelulaiksi on pahasti vastoin omaisuudensuojaa, toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.
”Lakiesitystä ei saa päästää nykymuodossaan eduskunnasta läpi”, Tiirola painotti avatessaan metsävaltuuskunnan kokouksen torstaina Espoossa.
Esitys mahdollistaisi tiettyjen luontotyyppien päätymisen suojeluun ilman viranomaispäätöstä ja korvauksia.
Minimissään lakiesityksestä pitäisi Tiirolan mukaan poistaa luontotyyppisuojelua koskevat pykälät 64, 65 ja 67 sekä lajisuojelua koskeva pykälä 78.
Pykälissä esitetään, että valtioneuvostolla olisi mahdollisuus lisätä luontotyyppejä asetuksella.
Asetuksella säädettävät kohteet olivat ns. oikeusvaikutuksettomia, mikä tarkoittaisi, että niistä ei maksettaisi korvauksia.
Metsänomistajalle niistä koituisi kohtuuttomia tilanteita ennen kaikkea puumarkkinoiden kautta, jossa ympäristöjärjestöjen painostus puun ostajia kohtaan voisi johtaa laajoihin korvauksettomiin alueisiin, josta ei ostettaisi puuta.
Metsänomistajia harmittavat myös kehnot sähkönsiirtolinjojen korvaukset. ”Siirtolinjojen lunastuksissa on tullut esille 45 vuotta vanha lunastuslaki, jota ei tämäkään hallitus saanut uudistettua.”
”Epäoikeudenmukaisuus joka sähkönsiirtolinjoista ja niiden kelvottomista lunastuskorvauksista aiheutuu, uhkaa sinänsä tarpeellisen vihreän siirtymän hyväksyttävyyttä”, Tiirola harmittelee.
”Haluan antaa tässä vahvan viestin vaaleja odotteleville eduskuntaryhmille: Ottakaa nyt tosissanne se, että lunastustilanteissa maapohjalle määritettäisiin jatkossa vähimmäiskorvaukseksi edes verottajan määrittämä arvo.”
Voimalinjoja on tulossa rakenteille 5200 kilometriä tulevan kymmenen vuoden aikana.
”Hakkuiden ja metsänhoidon rajoittamisen asemasta paras ilmastoteko on panostaa metsien kasvun lisäämiseen.” Mikko Tiirola
Tiirolan mukaan Suomi tarvitsee metsiä nyt entistä enemmän ja niiden kasvua voidaan myös lisätä tuntuvasti.
”Viime päivinä professoritasolta – tosin ei metsätieteilijöiden – on jälleen esitetty hakkuiden rajoittamista hiilinielujen pelastamiseksi. Se on kerta kaikkiaan väärä lääke, kuten on kasvullisten suometsien laaja ennallistaminen.”
”Hakkuiden ja metsänhoidon rajoittamisen asemasta paras ilmastoteko on panostaa metsien kasvun lisäämiseen”, muistuttaa Tiirola.
Luonnonvarakeskus (Luke) esitti joitain vuosia sitten keinovalikoiman, joilla metsien kasvua voidaan lisätä jopa 150 miljoonaan kuutiometriin. Nykyisin kasvu on runsaat sata miljoonaa kuutiota.
”Kannustan metsäsektoria ponnistelemaan sen eteen, että Luken esittämät keinot otetaan laajaan käyttöön. Tässä työssä tarvitaan etenkin metsänhoitoyhdistyksiä.”
Työkalut ovat Tiirolan mukaan tuttuja: Jalostettua viljelyaineistoa, ajallaan tehtyjä hakkuita ja hoitotöitä, lannoitusta sekä kuhunkin paikkaan ja maalajille sopivat metsänhoitomenetelmiä.
”Tämä onnistuu, jos samalla huolehditaan metsien terveydestä ja monimuotoisuuden turvaaminen tehdään fiksusti”, Tiirola totesi.
”Nyt on aika uusia se oikea metsämarssi vuodelta 1950. Rohkenen esittää tämän haasteen koko suomalaiselle yhteiskunnalle Metsävaltuuskunnan 80-vuotisjuhlakokouksesta!”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
