MTK ja Metsäteollisuus ry: Hiilinielulaskennan tulos sopii Suomessa metsän kestävälle käytölle asetettuihin tavoitteisiin

Metsäteollisuus ry:n ja MTK:n mielestä lulucf-hiilinielulaskennan tulos sopii hyvin Suomessa jo aiemmin metsien kestävälle käytölle asetettuihin tavoitteisiin ja kannustaa lisäämään puutuotteiden hyödyntämistä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Metsien ja maankäytön vaikutuksia hiilinieluihin arvioiva lulucf-laskelma julkistettiin keskiviikkona.

MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen pitää myönteisenä, että lulucf-vaatimukset eivät näytä rajoittavan Suomessa kestävää puunkäytön lisäystä.

Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskennassa vertailutason hiilinielu on puutuotteiden kanssa 34,77 miljoonaa hiilidioksiditonnia ja ilman puutuotteita 27,88 miljoonaa tonnia.

"Erityisen positiivista on, että kun teemme puusta pitkäaikaisia tuotteita, se näkyy suoraan hiilinielun kasvuna. Näin saamme toivottavasti vauhditettua puurakentamista", Hakkarainen sanoo.

Suomen hiilinielua kasvattavat lulucf-laskennassa suomalaisesta puusta tehdyt tuotteet. Laskennassa käytetään kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ohjeisiin perustuvia puoliintumisaikoja.

Pitkäikäisimmät tuotteet ovat sahatavara ja puulevyt. Sahatavaran puoliintumisaika on 35 vuotta, levyjen 25 ja paperituotteiden kaksi.

Puutuotteiden hiilinielu on vertailulaskennassa 6,9 miljoonaa tonnia, minkä ylitys kasvattaa hiilinielua.

Luken tutkija Paula Ollila toteaa, että Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa vuonna 2016 puutuotteiden hiilinielu oli vain 3,6 miljoonaa tonnia.

"Tämä kannustaa kasvattamaan puutuotteiden hiilinielua", Ollila sanoo.

Sahatavaran osuus on ylivoimaisesti merkittävin. Vertailutasossa vuosille 2021–2025 sahatavaran osuus puutuotteiden hiilinielusta on 84 prosenttia, puulevyjen 10 ja paperituotteiden kuusi.

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo sanoo, että laskennassa käytetty 83 miljoonan kuutiometrin vuosittainen hakkuumäärä asemoituu hyvin Suomen kansallisen metsästrategian tavoitteisiin ja Luken julkaisemiin kestäviin hakkuumahdollisuuksiin.

"Tämä on rohkaiseva viesti siitä, että myös hiilinielun näkökulmasta metsien käytön lisäys voidaan toteuttaa kestävästi."

Salo nostaa laskennasta esiin kaksi kohtaa: puutuotteiden osuuden ja metsien lisäkasvun.

"Puupohjaiset tuotteet ovat ratkaisevia taistelussa ilmastonmuutoksen kiihtymistä vastaan. Viimeistään nyt pitäisi herätä myös julkisella sektorilla puurakentamiseen ja käynnistää joka kunnassa puurakentamisen ohjelma."

Pohjaa entistä paremmalle hiilen sidonnalle ja suuremmalle puunkäytölle voidaan Salon mukaan luoda panostamalla metsien lisäkasvuun ja hyödyntämällä pinta-alaa, jota voidaan vielä metsittää.

"Suomi voisi olla kokoaan suurempi vaikuttaja ilmastonmuutoksen torjunnassa, kun pystyisimme viemään puutuotteiden lisäksi kestävän metsätalouden ja metsittämisen osaamista muualle maailmaan", Salo kannustaa.