Eri-ikäismetsän kannattavuudesta vain vähän tutkimustietoa

HÄMEENLINNA (MT)

Uudistuva metsälaki antaa metsänomistajalle mahdollisuuden kasvattaa metsänsä eri-ikäisenä perinteisen tasaikäisen metsikön sijaan.

”Eri-ikäismetsän kasvatuksesta on vielä vähän tutkimustietoa, joten mitään varmaa ei voida sanoa esimerkiksi sen taloudellisesta kannattavuudesta”, kertoi Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Jari Hynynen .

Yli 200 metsänomistajaa osallistui viime viikolla Metsä Groupin järjestämään Kestävä puuntuotanto ja metsänhoito -seminaariin Harvialassa.

Eri-ikäismetsää hoidetaan poimintahakkuilla. Hakkuissa poistetaan yksittäisiä, suuria puita, jolloin jäävien puiden ja alikasvoksen kasvu nopeutuu.

”Menetelmä sopii parhaiten kuusikoille, sillä puulajin varjostuksen sieto on tärkeää”, Hynynen sanoi. ”Valopuulajit eivät menesty eri-ikäiskuusikossa.”

Jäävien puiden ja alikasvoksen elpyminen on välttämätöntä uudistumisen ja metsätalouden kestävyyden varmistamiseksi. Luontaisesti syntyneitä taimia täytyy olla tarpeeksi.

”Uudistumisen edellytyksenä puolestaan on metsikön harvaksi hakkaaminen. Taimille pitää olla riittävästi valoa.”

Eri-ikäismetsikössä puuston vuotuinen tilavuuskasvu on viljeltyä metsää pienempi.

”Puuston kasvu on kuitenkin yllättävän hyvä, vaikka metsää harvennetaan voimakkaasti”, Hynynen kertoi.

Eri-ikäismetsän kasvatuksessa vältetään uudistamiskustannukset. Hakkuiden kustannukset eivät ole selvästi suuremmat tavallisiin harvennushakkuisiin verrattuna.

”Pitkällä tähtäimellä tuotos ja kannattavuus riippuvat täysin uudistumisesta. Uudistumistuloksista ei ole vielä tietoa, sillä aihe on vielä melko uusi.”

Kuusia lahottava juurikääpä on varteenotettava riski poimintahakkuissa. Toistuvat hakkuut ja korjuuvauriot luovat suotuisat olosuhteet juurikäävälle ja muille lahottajille.

”Torjuntaan voidaan käyttää biologista torjunta-ainetta, mutta sekään ei takaa juurikäävän kurissa pysymistä.”