Aarre: Sähkölinjoja aavikoille, puhelimet kuulumaan maanjäristysalueilla – Finprofilen puupylväät myydään enimmäkseen ulkomaille
”Rekkaan mahtuu kokoluokasta riippuen helposti 200 puupylvästä, mutta kuinka monta betonista?”
Toimitusjohtajan työ on siirtynyt Lasse Kokolta metsäinsinööriksi lukeneelle pojalle Lauri Kokolle. Kuva: Johannes WiehnFinprofilen bisneksen ydin ovat puiset pylväät, joiden korkeus vaihtelee seitsemästä metristä 24 metriin. Lähes kaikki pylväät lähtevät maailmalle. Suurimmat vientimaat ovat Britannia, Saksa ja Israel, muita ovat Italia, Viro, Turkki ja Kreikka. Välikäsien kautta tolppia menee Omaniin, Jemeniin, Ruotsiin ja Norjaan.
Miksi puutolpilla riittää kysyntää? Onhan sähkö- ja puhelinlinjojen pystytykseen olemassa muitakin vaihtoehtoja?
”Rekkaan mahtuu kokoluokasta riippuen helposti 200 puupylvästä, mutta kuinka monta betonista?” toimitusjohtaja Lauri Kokko huomauttaa.
”Puupylväs on edullinen ja helppo käsitellä. Se kestää myös hyvin kolhuja.”
Vuoristoisilla alueilla betonisten ja metallisten pylväiden asentaminen ei ole helppoa. Puupylväät toimivat hyvin myös maanjäristysalueilla, sillä ne eivät murru betonipylväiden tavoin.
Useimmiten tilaaja kyllästää pylväät ja myy ne eteenpäin. Omat kyllästykset tehdään nykyään ulkomailla, sillä Finprofilen käyttämä suomalainen kyllästämö lopetti toimintansa.
Pylväät ovat Finprofilen syömähammas ja lippulaiva. Pylväiden ohella yritys valmistaa ovi-, ikkuna- ja porrasaihioita, mutta aihiopuolen osuus liikevaihdosta on vain 10 prosenttia.
”Suomessa toimii kymmenkunta puupylväiden valmistajaa. Finprofile on niistä kolmanneksi suurin. Teemme kilpailijoiden kanssa yhteistyötä, toimitamme heille puuttuvan kokoisia pylväitä ja päinvastoin”, Lauri Kokko sanoo.
Ykköspuulaji pylväissä on mänty jo pelkästään kyllästysominaisuuksiensa vuoksi. Pienissä pylväissä voidaan käyttää kuusta. Tärkein kriteeri on se, että rungon pitää olla suora ja terve.
”Metsänomistaja voittaa pylväskaupassa: hän saa erikoispuusta paremman hinnan kuin tukkipuusta”, muistuttaa itsekin metsiä omistava Finprofilen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Lasse Kokko ja harmittelee samaan hengenvetoon raakapuun arvonlaskua.
”50-luvulla ei tarvinnut olla kummoinenkaan pino tukkia, että sen hinnalla sai ostettua traktorin tai auton. Nyt pitää myydä jo aika paljon puuta, että sama onnistuu.”
Lue koko juttu Aarteen sivuilta: Miten Finprofile löytää pylväiksi sopivia puita ja miten rungosta tulee pylväs?
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
