Tukkitili kasvuun ‒ ”Lannoitus on hyvä keino kasvattaa tule­vaisuuden metsätuloja ja samalla tasata metsäverotusta”

Viime vuonna metsien lannoittaminen väheni, kun lannoitteiden hinnat nousivat rajusti energiakriisin seurauksena. Nyt hinnat ovat palautuneet lähes aiemmalle tasolleen, joten enää ei ole syytä viivytellä lannoitusten kanssa.

Nykyisillä lannoitteiden hinnoilla lannoitus tuo metsänomistajalle 10–20 prosentin vuosikoron sijoitetulle pääomalle.

Hyvästä sijoitustuotosta huolimatta metsien lannoittaminen ei ole kovin yleistä. Suomessa tehdään kasvatuslannoituksia 40 000–60 000 hehtaarille vuosittain. Kasvatuslannoitukseen sopivaa metsäalaa olisi Metsäkeskuksen arvion mukaan kuusi miljoonaa hehtaaria. Kun lannoituksen vaikutus jatkuu kymmenisen vuotta, lannoitusalan voisi siten kymmenkertaistaa.

Usein metsänomistaja tulee ajatelleeksi lannoittamista vasta silloin, kun metsäammattilainen sitä hänelle ehdottaa. Näin kävi minullekin.

Tämä 60-vuotias vajaan neljän hehtaarin kuusikko sai kasvatuslannoituksena 150 kiloa typpeä hehtaarille. Lannoitteen vaikutus jatkuu 7–10 vuotta, joten hakkuuta ei kannata toteuttaa ennen sitä. Kuva: Markku Pulkkinen

Lannoituksen tilaaminen metsään on helppoa. Useimmiten yhteydenotto oman alueen metsänhoitoyhdistykseen riittää. Yleensä lannoitus kannattaa tilata heti vuoden alussa, jotta yhdistys ehtii varata lannoitteet ja levittäjän.

Toteutin vajaan neljän hehtaarin typpilannoituksen viime kesänä. Homma sai alkunsa siitä, kun kuljin muissa asioissa metsäpalstallani Metsänhoito­yhdistys Kanta-Hämeen metsä­asiantuntijan Lauri Laakson kanssa.

Asiantuntija tuli todenneeksi, että yksi noin 60-vuotias, rehevällä kivennäismaalla kasvava kuusikko hyötyisi typpilannoituksesta. Terve, juurikäävästä vapaa kuvio oli malliesimerkki hyvästä ja taloudellisesti kannattavasta lannoituskohteesta.

Toteutin viime vuonna pienen päätehakkuun ja näin järkeväksi sijoittaa osan puukauppatuloista takaisin metsään. Yllätyin, kuinka helppoa lannoituksen hoitaminen oli. Piti vain allekirjoittaa palvelusopimus, ja homma hoitui käden käänteessä, vieläpä varsin kohtuullisella hinnalla.

Lannoituksen toteuttamista helpotti se, että toinen metsänomistaja oli jo tilannut lannoituksen omille kuvioilleen noin kilometrin päähän palstastani. Mukaan liittyi lähiseudulta muitakin metsänomistajia, jolloin syntyi sopiva kokonaisuus lannoituksen toteuttamiseen. Lannoitteet saatiin kuljetettua helikopterille laskeutumiskelpoiseen paikkaan metsän keskellä olevalle pellolle.

Pohdimme Lauri Laakson kanssa myös viereisen, juuri harvennetun 40-vuotiaan kuusikon lannoittamista. Hänen mielestään kuviota ei kuitenkaan kannattanut lannoittaa niin nuorena. Nuoremmilla kuvioilla typpilannoituksen tuoma tukkiosuuden lisäys ja lannoitukselle saatava korko on pienempi.

Jälkikäteen mietin, olisiko lannoitus sittenkin ollut järkevää ulottaa myös kyseiselle kuviolle, koska lannoitteet olivat kohtuuhintaisia. Oma maalaisjärkinen ajatteluni häviää usein metsäammattilaisen kokemusperäiselle tiedolle, ja näin oli varmaankin paras.

Heinäkuun alussa metsänhoitoyhdistyksestä ilmoitettiin lannoituksen toteuttamisajankohta. Lannoituksessa ei tarvita metsänomistajan työpanosta, mutta tuntui silti kiinnostavalta mennä seuraamaan, kuinka levitys tapahtuu.

Ison osan Suomessa toteutettavista lannoituksista hoitaa ähtäriläinen ForestVital Oy. Yritys tilaa lento-operoinnin ruotsalaiselta Kallax Flyg -yritykseltä, jolla on useita lannoitukseen sopivia koneita.

Lopen korpeen saapui kolmehenkinen miehistö, jossa oli helikopterilentäjän lisäksi kaksi maassa operoivaa henkilöä. Uutuuttaan kiiltävän punaisen kopterin laskeutuminen metsien keskellä olevalle kaurapellolle oli komea näky.

”Lentokenttä” oli tällä kertaa sen verran kaukana asutuksesta, että toisin kuin yleensä kopterinäytöstä seuraamaan ei saapunut pellonomistajan ja minun lisäkseni muita silmäpareja.

Kallax Flygin pilotti Kristian Helgesson kertoi, että yrityksen helikopterit ovat kesäisin yleensä vähintään kolme kuukautta Suomessa, sillä Suomessa metsiä lannoitetaan Ruotsia ahkerammin. Lannoituksia hoidetaan seitsemänä päivänä viikossa, välillä miehistö vain vaihtuu. Lentoja saa tehdä iltakymmeneen saakka, joten päivässä saa paljon aikaiseksi. Työmatkatkin sujuvat joutuisasti ilmateitse hotellilta kohteeseen.

Tehokkaalla helikopterilla lentäminen ja lannoitesäiliön täyttäminen kopterin ollessa ilmassa vaatii kokeneen pilotin. Helppoa ei ole lannoitesäiliötä täyttävällä maamiehistölläkään, sillä helikopterin äänekkäästi läpsyttävät lavat piiskaavat maasta pikkukivetkin lentoon.

Vahva helikopteri jaksaa kantaa 1 400 kilon taakan lentäjä mukaan lukien. Alumiininen lannoitesäiliö painaa noin 300 kiloa, joten yhdelle lennolle voi ottaa mukaan 900 kiloa lannoitetta. Kyseisen määrän levitys palstalle kestää vain puolisen minuuttia. Suurin osa ajasta kuluu lastatessa ja kulkiessa lastauspaikan ja metsäpalstan väliä.

Pääsin itse kopterin kyytiin, ja koneen voiman todellakin tuntee takamuksissaan. Täydessä lannoitelastissa oleva kone kaartelee hitain käännöksin kuin mettä kantava mehiläinen. Tyhjän säiliön kanssa käännökset ovat jyrkempiä ja meno muistuttaa Särkänniemen hupilaitetta mutta on paljon vaikuttavampaa.

Lannoitus sujui kaikin puolin ongelmitta. Vain ukkosen uhka keskeytti levityksen puoleksi tunniksi.

Vaikka lannoitetta levitettiin 600 kiloa hehtaarille, lannoiterakeita ei ollut kovin helppo löytää metsästä lannoituksen jälkeen. Jos haluaa varmistua, että lannoite on mennyt oikealle kuviolle, ennen lannoitusta voi viedä muutaman ämpärin tai pahvilaatikon metsään ja tarkistaa, kertyikö pohjalle lannoiterakeita.

Ruotsalainen Kristian Helgesson on lentänyt helikopteria kymmenen vuotta, sitä ennen hän oli rekkakuski. Kallax Flyg -yhtiön lannoitukseen sopiva helikopteri maksaa noin kolme miljoonaa euroa. Kuva: Markku Pulkkinen

Lasku vajaan neljän hehtaarin kokoisen kohteen lannoittamisesta oli 426 euroa hehtaarilta. Tällä hinnalla typpeä meni noin 150 kiloa hehtaarille. Lannoitteen vaikutus kestää 7–10 vuotta, joten sitä ennen päätehakkuuta ei kannata toteuttaa.

Tällä välillä voi vaikkapa kerätä isoja mustikkasatoja, sillä lannoitus parantaa myös metsämarjojen kasvua.

Lannoituksen toteuttaneesta ForestVital Oy:stä kerrotaan, että typpilannoitteiden hinnat laskivat tänä keväänä yhtä nopeasti kuin ne viime vuonna nousivat.

”Lannoituksen hinta on noussut kahden vuoden takaiseen verrattuna vain 10–20 prosenttia. Kun myös puun hinta on noussut, lannoituksen tuotto-odotus on tällä hetkellä vähintään samalla tasolla kuin ennen lannoitteiden hintapiikkiä”, toimitusjohtaja Petri Jykylä sanoo.

Lannoitteiden hintojen lasku ei Jykylän mukaan vielä keväällä näkynyt tilausmäärien kasvuna tulevalle kesälle. Sen sijaan päättyneen talven tuhkalannoituskautta hän kuvaa ennätysmäisen vilkkaaksi.

”Metsänomistajilla, osin myös metsäammattilaisilla, on vielä se käsitys, että kasvatuslannoitteet ovat kalliita. Näin ei kuitenkaan enää ole”, Jykylä vakuuttaa.

ForestVital Oy:n toimitusjohtaja Petri Jykylä katsoo, että metsien lannoittaminen on yksi nopeimmista keinoista kasvattaa hiilinieluja. Kuva: Markku Pulkkinen

ForestVitalin toteuttamista metsänlannoituksista noin kolmannes tehdään maalevityksinä, loput ilmasta.

Kaikista lannoituksista kasvatus- eli typpilannoitusten osuus on noin 70 prosenttia.

Kasvatuslannoituksia voi tehdä perinteisellä metsäsalpietarilla, hieman edullisemmalla urealla tai typpeä sisältävillä moniravinnelannoitteilla. Urea sisältää vain typpeä. Moniravinnelannoitteissa on myös fosforia, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, rikkiä ja booria. Kasvatuslannoituksessa hidasliukoista typpeä levitetään 100–200 kiloa hehtaarille.

Petri Jykylä muistuttaa, että metsien lannoittaminen on yksi tehokkaimmista ja nopeavaikutteisimmista keinoista lisätä hiilinieluja. Hän uskoo, että hiilikompensaatiokauppa lisää kiinnostusta lannoitukseen.

Metsäasiantuntija Lauri Laakso näkee, että kuluvasta kesäkaudesta tulee jonkinlainen välivuosi metsänlannoituksissa.

”Kasvatuslannoituksen hinta tälle vuodelle on noin 450 euroa hehtaarilta. Nousua viime vuoteen ei juuri ole. Ensi vuoteen kannattaa valmistautua tilaamalla lannoitus metsänhoitoyhdistykseltä jo syksyllä tai viimeistään alkutalvella.”

”Lannoitus on hyvä keino kasvattaa tule­vaisuuden metsätuloja ja samalla tasata metsäverotusta”, Laakso kannustaa metsänomistajia.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 5/2023.